Yleisen historian alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan Maxwellin eetterin historiallista kehitystä ja sen vaikutusta teoreettisen fysiikan kehitykseen. Tutkimuksessa käsitellään maxwellilaisen eetteriteorian laajaa vaikutusta ei ainoastaan fysiikan umpikujana vaan myös tien raivaajana. Ilman maxwellilaisten tutkijoiden työtä eetterin parissa yhtä relevantteja eetteriteorioita olisi ollut huomattavasti enemmän, mikä olisi hidastuttanut fysiikan yleistä kehitystä. Alkuperäislähteisiin pohjautuva tutkimus nostaa eetteriteorian koko kehityslinjan kattaen vuosikymmenien mittaisen teoreettisen kehityksen juuri ennen suhteellisuusteorian syntymistä ja leviämistä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoittaa, ettei maxwellilainen eetteri ollut ainoastaan tieteellinen umpikuja vaan maxwellilaisten tutkijoiden työskentely yhdenmukaisti sen aikaisia eetteriteorioita. Näin ollen Einsteinin suhteellisuusteorialla oli vähemmän kilpailijoita, kun kymmenien, usein maakohtaisten teorioiden sijaan tarvitsi voittaa vain yksi laajemmin levinnyt maailman selitysmalli. Jälkeenpäin tarkasteltuna maxwellilaisten aiheuttama eetteriteorioiden unifikaatio, eli teoreettinen yhdentyminen, edesauttoi suhteellisuusteorian leviämistä. Väitöskirjan metodologinen sovellettavuus ja aineiston tarkastelun systemaattisuus tekevät tutkimuksen tuloksista selkeämpiä ja tulosten jatkokäytöstä helpompia. Maxwellilainen eetteriteoria oli omana aikanaan maailmanlaajuisesti merkittävä, väitöstutkimuksessa onkin pyritty nostamaan sen historiallisia vaikutteita ja vaikutuksia aikakautensa teoreettiseen keskiöön. Tutkimuksessa on hyödynnetty paljolti alkuperäisiä tieteellisiä julkaisuja, aikalaiskirjallisuutta sekä erilaisia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Tutkimusta varten kehitettiin myös erillinen systemaattisen analyysin menetelmää koskeva laajennettu hermeneuttinen teoria. Teorian tarkoituksena on ollut laajentaa systemaattisen analyysin käyttöä laajojen aineistojen analyysitarpeisiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksessa on hyödynnetty ankkuroitua teoriaa (grounded theory) sekä analysoitu alkuperäisaineistoja keskinäisesti systemaattisella analyysillä ennen muita vaikutus- ja tutkimusanalyysejä, mikä mahdollistaa sen, että tutkimus on aineistollisesti erittäin laajasti käytettävä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti fysiikan ja teoriahistorian tutkimuksissa, mukaan lukien tieteenhistorian tutkimus. Monografiatutkimuksen lähtökohtia on voitu hyödyntää jo ennen ilmestymistä erilaisissa aiheita laajentavissa lisätutkimuksissa, joiden tuloksista on julkaistu kuusi tieteellistä artikkelia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusaineisto koostuu alkuperäisistä materiaaleista, sekä aiempien tutkimusten tuloksista. Tutkimuksen menetelminä ovat olleet systemaattinen analyysi sekä laajennettu hermeneuttisen systemaattisen analyysin teoria.
FM, YTM Ari Tervashongan yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”The third Maxwellian unification. A systematic analysis of the impact of the Maxwellian ether hypothesis on the development of theoretical physics 1855–1920” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 9.6. klo 12.00 alkaen Natura-rakennuksen salissa N100. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Kari E. Nurmi Lapin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Pieter Dhondt Itä-Suomen yliopistosta.
- Väitöstilaisuus verkossa
- Väitöskirja verkossa (tulossa)
- Väittelijän painolaatuinen kuva ladattavissa verkossa
