Itä-Suomen yliopiston Fotoniikan tutkimuskeskuksen 14.4.2026 järjestämä keskustelutilaisuus “Kriittiset murrosteknologiat ja Euroopan omavaraisuus – tekoäly, sirut ja fotoniikan rooli” kokosi eduskuntaan päättäjiä, tutkijoita, etujärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia pohtimaan Suomen asemaa teknologisessa murroksessa.
Tilaisuudessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten Suomi voisi vahvistaa rooliaan tekoälyn, puolijohteiden ja kvanttiteknologian arvoketjuissa, sekä millainen merkitys fotoniikalla on näiden teknologioiden mahdollistajana.
Fotoniikka kasvun mahdollistajana
Kansanedustaja ja eduskunnan Teknologia ja yhteiskunta- ryhmän puheenjohtaja Timo Harakka korosti puheenvuorossaan, että suomalaiselle fotoniikan huippuosaamiselle on kasvavaa kysyntää kansainvälisesti. Hän nosti esiin yllättävän keskustelun maailmalta, jossa suomalainen osaaminen laserteknologiassa herätti kiinnostusta. Samalla hän nosti esiin eduskunnan roolin tulevaisuuspolitiikan tekemisessä: teknologian kehitystä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia pyritään ennakoimaan aktiivisesti.
Professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta avasi kuulijoille fotoniikan perusteita ja merkitystä osana laajempaa teknologista kehitystä. Fotoniikka, eli valoon perustuva teknologia, mahdollistaa muun muassa sirujen valmistusta, tarkkuusmittauksia ja energiatehokasta tiedonsiirtoa. Saarisen mukaan elämme parhaillaan “valon vuosisataa”, jossa fotoniikan rooli kasvaa nopeasti eri toimialoilla.
Strategisia panostuksia tarvitaan
Paneelikeskustelussa nousi vahvasti esiin tarve pitkäjänteisille panostuksille tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yhteistyöympäristöihin. Sekä julkisen että yksityisen rahoituksen merkitystä korostettiin, jotta suomalaiset yritykset voisivat kasvaa ja rakentaa tuotannollista toimintaa Suomeen. Liian moni kasvun kynnyksellä oleva yritys päätyy ulkomaalaiseen omistukseen.
Kansanedustaja, entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti keskustelussa mielenkiintoisen vertauksen Suomen Malmijalostukseen, joka toimii valtion erityistehtäväyhtiönä. Lintilän mukaan fotoniikkaa voisi tarkastella vastaavalla tavalla strategisena kasvualana, jonka kehittämiseen valtio voisi osallistua pitkäjänteisesti infrastruktuurin ja arvoketjujen rakentamisen kautta.
Ajatus korostaa tarvetta tunnistaa fotoniikka nykyistä vahvemmin osaksi kansallista teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Alueelliset ekosysteemit osana ratkaisua
Keskustelussa painotettiin myös alueellisten huipputeknologiaekosysteemien merkitystä. Itä-Suomen fotoniikkaosaaminen nähtiin esimerkkinä siitä, miten tutkimus, yritykset ja julkiset toimijat voivat yhdessä rakentaa kilpailukykyistä osaamiskeskittymää. Esiin nousi myös ajatus fotoniikan kansallisesta pilottilinjan investoinnista, jossa Joensuulla olisi vahva rooli yhdessä Tampereen kanssa.
VTT:n Jenny Hasu ja TEM:n Sofia Tuovinen näkivät, että eurooppalaisen rahoituksen hyödyntäminen, pilotointiympäristöjen kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö nähtiin keskeisinä keinoina vahvistaa Suomen asemaa.
Keskustelu jatkuu
Tilaisuus nosti esiin tarpeen tarkastella kriittisiä murrosteknologioita kokonaisuutena, jossa myös mahdollistavilla teknologioilla, kuten fotoniikalla, on keskeinen rooli.
Keskustelu Suomen asemasta teknologisessa murroksessa ja tarvittavista toimenpiteistä jatkuu. Joensuussa paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla.
Lisätietoja:
Anssi Kekkonen, 050 341 7800, [email protected]