Ikääntyneet tarvitsevat tukea hankaliin elämäntilanteisiin ja eettisiin jännitteisiin, mutta pääsy palveluiden pariin voi olla vaikeaa.
Ikääntyvien asiakas- ja palveluohjaajat toimivat portinvartijoiden tapaan, kun he arvioivat työssään ikääntyneiden palveluntarpeita ja ohjaavat heitä eteenpäin. Yksi ikääntyville suunnatuista sosiaalipalveluista on gerontologinen sosiaalityö, jonka tavoitteena on vahvistaa ja turvata iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Tutkittua tietoa siitä, miten ja miksi asiakkaat ohjautuvat asiakas- ja palveluohjausyksiköistä gerontologiseen sosiaalityöhön, on kuitenkin vasta vähän.
Juuri ilmestyneen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan gerontologisen sosiaalityön tarve nousee esiin tilanteissa, joihin liittyy kompleksisia sosiaalisia ongelmia tai eettisiä jännitteitä.
– Asiakas- ja palveluohjaajien haastattelujen pohjalta havaitsimme, että sosiaalityön asiantuntemusta edellyttäviä tilanteita olivat ikääntyneiden kaltoinkohtelu sekä tilanteet, jotka liittyivät hankaliin ja yhteen kietoutuneisiin talouden, asumisen, päihteidenkäytön ja mielenterveyden ongelmiin. Nämä aiheuttivat sosiaalihuoltolain mukaista erityisen tuen tarvetta. Eettisesti haastavia olivat puolestaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeuteen liittyvät tilanteet, yliopistonlehtori Riitta-Liisa Kinni kertoo.
Tutkijoiden mukaan eettisesti haastavia tilanteita syntyy, kun ikääntyneen ja muiden toimijoiden näkemykset asumispalveluiden tarpeesta eivät kohtaa, tai jos edunvalvontaa tarvitaan ikääntyneen raha-asioiden hoitamiseksi. Lisäksi sosiaalityön asiantuntijuuteen katsottiin kuuluvaksi työparityöskentely kotikäyntitilanteissa, joihin liittyy riskejä asiakkaiden erimielisyyksien tai aggressiivisen käytöksen takia.
Tutkimuksen mukaan asiakas- ja palveluohjauksessa noudatetaan kulloistakin ikääntymispolitiikkaa, kuten kotona asumisen merkitystä korostavaa politiikkaa, tai tulkitaan sosiaalihuoltolaissa mainitun erityisen tuen tarvetta käytännössä.
– Tulostemme mukaan sosiaalihuoltolaki ei tarjoa selkeää tulkintaperustaa erityisen tuen tarpeelle ja sitä kautta gerontologisen sosiaalityön asiakkuuteen ohjautumiselle. Tiukat kriteerit gerontologisen sosiaalityön palveluiden saamiselle herättivät myös keskustelua siitä, missä määrin on asiakkaiden oikeuksien mukaista, että sosiaalityön palveluja korvataan sosiaaliohjauksella, Kinni kuvaa.
Tutkijoiden mukaan tulokset asettavat odotuksia gerontologisen sosiaalityön eettiselle osaamiselle sekä sen käytännön ja koulutuksen kehittämiselle. Myös asiakas- ja palveluohjaajien asiantuntemusta tulisi vahvistaa ja kehittää siten, että heillä on osaamista ja välineitä tunnistaa sosiaalityön tarve ja ohjata ikääntyviä asiakkaita oikea-aikaisesti gerontologisen sosiaalityön pariin.
Tutkimus toteutettiin osana Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistä GERIT-hanketta, jossa on tutkittu vanhojen ihmisten vaikeita elämäntilanteita ja niiden syntyä, tuen tarpeen tunnistamista, gerontologiseen sosiaalityöhön ohjautumista sekä gerontologisen sosiaalityön työmenetelmiä. Tutkimus kohdentui erityisen tuen tarpeessa oleviin ikääntyneisiin (SHL 1301/2014, 3§) ja työskentelyyn heidän kanssaan. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
Tutkimusartikkeli verkossa: Riitta-Liisa Kinni, Elisa Tiilikainen (2024). Complex needs and ethical dilemmas—Care managers processing older clients to gerontological social work. International Journal of Social Welfare. http://doi.org/10.1111/ijsw.12656
Lisätietoja
Yliopistonlehtori Riitta-Liisa Kinni, yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, riitta-liisa.kinni@uef.fi, p. 050 46 51118
Apulaisprofessori Elisa Tiilikainen, yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, elisa.tiilikainen@uef.fi, p. 050 413 80
