Seksuaaliväkivallasta lapselle aiheutuneen haitan arviointia ja toteutumista ei juurikaan ole Suomessa tarkasteltu eikä saatavilla ole tutkimustietoa aiheesta. Lasten- ja nuorisopsykiatreille ei ole olemassa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa psyykkisen haitan arviointiin tarkoitettua suomenkielistä ohjeistusta, joka ottaisi huomioon myös kansallisen lainsäädännön.
Nyt tieteellinen tieto on kerätty ensimmäistä kertaa yhteen artikkeliin sekä lääketieteellisestä, oikeuspsykologisesta että juridisesta näkökulmasta. Artikkelin tavoitteena on esittää lapsen oikeuksiin ja tutkimusnäyttöön perustuen kansallisia toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneen lapsen mahdollisuutta saada puolueeton asiantuntija-arvio seksuaalirikoksen mahdollisesti aiheuttamasta lääketieteellisestä haitasta sekä parantaa haitanarviolausuntojen laatua.
– Tällä hetkellä merkittävältä osaa lääkäreiltä puuttuu niin ohjeistus kuin koulutuskin haitan arviointiin, eikä viranomaisille ole selkeitä ohjeita siitä, mistä tällaisia lausuntoja voi pyytää ja milloin, kertoo yksi kirjoittajista, psykologian yliopisto-opettaja Hanna Lahtinen Itä-Suomen yliopistosta.
Myöskään tutkimustietoa siitä, missä määrin tällaisia lausuntoja pyydetään lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, ei ole olemassa.
– Suosittelemme toimenpiteitä näiden asioiden korjaamiseksi. Tarvitsemme moniammatillista valtakunnallista kehittämistyötä, jotta lapsen oikeusturva voi toteutua siinä missä rikoksesta epäillynkin, ja että lapset ohjautuisivat useammin avun ja hoidon piiriin.
Aina vaurioittava kokemus
Kun uhrilla on todettu terveydentilan muutos tai häiriö, jonka todetaan olevan syy-yhteydessä koettuun seksuaaliväkivaltaan, uhri on oikeutettu esittämään vahingonkorvauslain mukaisesti korvauksia todetusta haitasta. Lapsi itse ei pysty arvioimaan haittaa, sen merkitystä ja ymmärtämään oikeuttaan hakea vahingonkorvauksia.
Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen on aina riski lapsen terveydelle ja kehitykselle vaurioittava kokemus. Yhteys seksuaaliväkivallan ja myöhemmän psykiatrisen sairastavuuden välillä on osoitettu luotettavasti.
– Lääketieteellinen tutkimustieto aiheesta on viime vuosin lisääntynyt merkittävästi tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä, kertoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Maria Peltola Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksiköstä.
Hänen mukaansa oikeusjärjestelmämme ja päättäjät eivät vielä riittävästi tunnista terveyden menetyksestä aiheutuvia todellisia kustannuksia ja sitä, että vaikutukset myöhempään terveyteen voivat olla pitkäkestoisia, jopa pysyviä.
– Lasten ja nuorten arvioinnissa on erityisesti huomioitava se, että seuraukset eivät välttämättä ole tutkimushetkellä näkyvissä, vaan voivat ilmetä jopa vuosia myöhemmin, tiivistää Lahtinen.
Peltolan mukaan artikkelissa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on myös tunnistaa ne seksuaaliväkivallan lapsiuhrit, joilla on suurin alttius myöhempään psykiatriseen sairastavuuteen. Traumaperäisten oireiden kartoittaminen on tärkeää, sillä esimerkiksi traumaperäisen stressihäiriön oireet voivat jatkua vuosia ilman asianmukaista hoitoa.
Väkivallan kokemuksista voi kuitenkin toipua – erityisesti silloin, jos tukea ja apua saa oikea-aikaisesti.
Artikkelin mukaan seksuaaliväkivaltaa kokeneet lapset eivät ole alueellisesti Suomessa tasa-arvoisessa asemassa hoidollisten toimenpiteiden saatavuuden suhteen. Myös resurssit ovat hoidon tarpeeseen nähden alimitoitetut.
Haitan arviointi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa -artikkeli on julkaistu osana sosiaali- ja terveysministeriön Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelmaa. Artikkelin kirjoittajat ovat Maria Peltola (Tays), Hanna Lahtinen (UEF), Jukka Peltola (TUNI ja Tays) sekä Kaija Puura (TUNI ja Tays).
Linkki toimenpideohjelmaan https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161899
Lisätietoja:
Hanna Lahtinen, Itä-Suomen yliopisto, hanna.lahtinen(at)uef.fi, p. 050 342 8546
Maria Peltola, lasten oikeuspsykiatrian yksikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, maria.a.peltola(at)pshp.fi, p. (työ) 050 562 8193