– Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi pitäisi nyt kääriä hihat. Erikoissairaanhoidossa emme voi paikata peruspalvelujen puutteita, sanoo terveydenhuollon professori Harri Hyppölä.
Hyppölä aloitti marraskuussa osa-aikaisena professorina 30 prosentin työajalla. Lisäksi hän toimii Etelä-Savon hyvinvointialueen päivystysosaston sisätautien ylilääkärinä.
Terveydenhuollon professuuri on Itä-Suomen yliopistossa uusi ja koko maassa vasta toinen.
– Keskeinen tehtävä on terveydenhuollon erikoislääkärikoulutuksen koordinointi koko Itä-Suomen hyvinvointialueiden yhteistoiminta-alueella. Alalle erikoistuvia on meillä yli 20 ja valtakunnallisesti se on kymmenen suosituimman lääketieteen erikoisalan joukossa.
Terveydenhuollon erikoislääkärikoulutus antaa valmiuksia erityisesti terveydenhuollon johtamiseen ja kehittämiseen, ja Hyppölä arveleekin sote-kentän muutosten lisänneen kiinnostusta siihen. Alan erikoislääkärit sijoittuvat sairaaloiden lisäksi muun muassa tutkimuslaitoksiin, valtion ja kuntien hallintoon sekä yksityiselle sektorille.
– Meilläkin erikoistuvia työskentelee niin keskussairaaloissa kuin esimerkiksi THL:llä ja Puolustusvoimissa. Heitä on myös muualla Suomessa, sillä yliopiston erikoistumiskoulutus ei ole sidottu työskentelypaikkakuntaan.
– Monella on ennestään erikoislääkärin tutkinto joltakin perinteisemmältä lääketieteen alalta, mutta yhtä hyvin terveydenhuollon voi valita ainoaksi erikoisalaksi, sanoo Hyppölä, joka on itse erikoistunut myös sisätauteihin ja akuuttilääketieteeseen.
Alalle erikoistuvien koulutuksessa tulisi ottaa huomioon taustojen ja tavoitteiden moninaisuus, mutta varmistaa yhtenäinen ja tasalaatuinen ohjaus ja arviointi kaikille. – Tämä mahdollistuu nyt entistä paremmin, kun kokonaisuus on yksissä käsissä.
Omalääkärijärjestelmä lisäisi potilasturvallisuutta
Hyppölä toivoo pääsevänsä osaltaan vaikuttamaan myös terveydenhuollon kehittämiseen. – Perusterveydenhuollon vahvistaminen on jäänyt juhlapuheisiin ja ongelmat heijastuvat erikoissairaanhoidon puolelle. Tilanne on niin huono, että jotain pitää yrittää.
Hänen mukaansa esimerkiksi omalääkärijärjestelmä on havaittu monissa maissa toimivaksi ja sitä kannattaa Suomessakin yhä tutkia ja kehittää. – Pysyvässä hoitosuhteessa potilas saa tutkitusti nopeammin avun, uusintakäynnit vähenevät ja virheitä sattuu vähemmän.
Nykyinen hallitus haluaa edistää omalääkärimallin käyttöönottoa siten, että hyvinvointialueet voivat valita niille sopivan toteutustavan. Oulun ja Länsi-Uusimaan parhaillaan pilotoimissa malleissa lääkärit toimivat yrittäjinä, ja Hyppölä kertoo odottavansa mielenkiinnolla niistä saatavia kokemuksia.
Omassa tutkimustyössään hän on viime vuosina tarkastellut erikoissairaanhoidon näkökulmasta muun muassa päivystyksen potilasvirtoja ja hoitoon hakeutumisen viiveitä. – Päivystys on merkittävä potilaiden läpikulkupaikka, joka tarjoaa monipuolisia lähtökohtia tutkimukseen.
Terveydenhuollon professorina Hyppölä vastaa myös alansa väitöstutkijoiden ohjauksesta ja terveydenhuollon hallinnon opetuksesta lääkäreille. – Lääkärien peruskoulutuksessa hallintoasioita käsitellään niukasti eivätkä opiskelijat myöskään pidä niitä kovin kiinnostavina. Sen sijaan kaikille erikoistuville lääkäreille on pakollinen moniammatillinen johtamiskoulutus, johon heillä alkaakin olla työkokemuksen tuomaa tarttumapintaa.
Harri Hyppölä
Itä-Suomen yliopiston terveydenhuollon professori 1.11.2024–
- LL 1997, LT 2001 ja terveydenhuollon erl 2006, Kuopion yliopisto
- Sisätautien erl 2010 ja akuuttilääketieteen erl 2013, Itä-Suomen yliopisto
- Terveydenhuollon dosentti 2012, Tampereen yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Päivystysosaston sisätautien ylilääkäri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri / Etelä-Savon hyvinvointialue, 2019–
- Lääkäriseura Duodecimin valtuuskunnan puheenjohtaja, 2022–
- Hankejohtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, 2017–2019
- Päivystyksen ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, 2011–2017
- Erikoistuvan lääkärin ja erikoislääkärin tehtävät, Kuopion yliopistollinen sairaala, 2006–2010
- Lääketieteellinen johtaja, Schering Oy, 1999–2002
- Lääketieteen opetussuunnitelmauudistuksen suunnittelu sekä kliinisen opettajan ja projektipäällikön tehtävät, Kuopion yliopisto 1996–1997, 1999 ja 2003–2006
Lisätietoja:
Professori Harri Hyppölä, harri.hyppola@fimnet.fi
