Yskäherkkyys voi kulkea suvussa
Pitkittynyt yskä on kansantauti, jonka taustalta ei aina löydy muuta vaivaa. – Sitä voi pitää omana sairautenaan, jolla on osittain perinnöllinen tausta, kertoo professori Heikki Koskela. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää testiä, jolla yskäherkkyysoireyhtymä voitaisiin tunnistaa.
Suomessa on vain 220 keuhkosairauksien erikoislääkäriä, mutta vähintään kaksi miljoonaa suomalaista potee jotain erikoisalaan kuuluvaa sairautta. – Astma, keuhkoahtaumatauti, uniapnea ja pitkittynyt yskä ovat merkittäviä kansantauteja, joten alan tutkimusta kannattaa suunnata ensisijaisesti niihin, Koskela toteaa.
Omassa tutkimuksessaan hän on viime vuosina syventynyt erityisesti pitkittyneeseen yskään, joka on varsin yleinen vaiva. Pari vuotta sitten Jyväskylän ja Kuopion kaupungin työntekijöille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan pitkittynyttä yskää oli 10,6 prosentilla. – Jos esiintyvyys on tätä luokkaa koko väestössä, pitkittyneestä yskästä kärsii Suomessa noin 580 000 henkilöä.
Yskä on tavallisin lääkärissäkäynnin syy. Pitkittynyttä yskää ei kuitenkaan ennen pidetty sairautena, vaan pelkästään muiden sairauksien oireena. – Tämä käsitys on muuttumassa. Oma tutkimuksemme on osoittanut, että pitkittyneeseen yskään liittyy sukualttiutta. Perimä voi siis altistaa yskän pitkittymiselle esimerkiksi hengitystieinfektion jälkeen. Voidaan puhua yskäherkkyysoireyhtymästä, jossa yskärefleksi laukeaa epätarkoituksenmukaisen herkästi.
Yskää pidetään pitkittyneenä, kun se jatkuu yli kolme viikkoa. Monesti taustalta löytyy muu, hoidettavissa oleva syy, kuten astma, närästys tai krooninen nuha. Jos sellaista ei löydy, syynä voi olla poikkeava yskäherkkyys, joka pitäisi Koskelan mukaan hyväksyä omaksi taudikseen. – Toistaiseksi se ei ole virallinen diagnoosi, jonka perusteella voisi saada esimerkiksi sairauslomaa.
Astma ja poikkeava yskäherkkyys voidaan todeta samalla testillä
Yskän refleksikaaren liikaherkkyyttä voidaan arvioida testeillä, joissa hengitetään yskänärsytystä aiheuttavia aineita kasvavina pitoisuuksina. Koskelan tutkimusryhmä on kehittänyt ja tutkinut erilaisia testejä tähän tarkoitukseen. – Käytännön potilastyöhön sopii parhaiten mannitolialtistus.
Mannitoli on sokerialkoholi, jonka hengittäminen supistaa keuhkoputkia astmapotilailla. Mannitolialtistusta käytetään monessa maassa astman diagnostiikassa, ja Koskela on ehdottanut sen hyväksymistä diagnostiikan välineeksi myös Suomessa. – Yskävasteen rekisteröintiin mannitolikoetta ei ole ennen käytetty. Olemme kuitenkin osoittaneet sen erottelevan hyvin, onko oireiden taustalla astma vai poikkeava yskäherkkyys.
Koskelan mukaan poikkeavaan yskäherkkyyteen tepsiviä lääkkeitä on kehitteillä, mutta niitä ei nähdä markkinoilla vielä lähivuosina. – Nykyisistä yskänlääkkeistä ei juuri ole apua, mutta lääkkeettömiä hoitomuotoja kannattaa kokeilla.
Yskimistä voi vähentää huolehtimalla äänihuulten kosteudesta: hengittämällä nenän kautta, juomalla riittävästi ja välttämällä alkoholia, kahvia ja muita elimistöä kuivattavia aineita. – Uhkaavan yskänärsytyksen saattaa pysäyttää esimerkiksi kylmän veden juominen, väkevän kurkkupastillin imeskely tai hengitystekniikka, jossa hengitetään muutaman kerran nenän kautta sisään ja lähes suljettujen huulten välistä ulos. Tällaiset keinot voivat hämätä aivojen yskäkeskusta, niin ettei ärsytys purkaudukaan yskäksi.
Suuret potilasjoukot perus- ja työterveyshuoltoon
Suomalaisista 10,9 prosentilla on lääkärin diagnosoima astma ja 6,8 prosentilla keuhkoahtaumatauti. Kumpikaan ei näytä enää yleistyvän. Sen sijaan uniapnea yleistyy väestön lihoessa ja ikääntyessä. Nyt arvioidaan, että 30–69-vuotiaista jopa puolella on uniapnea.
– Keuhkosairauksien erikoislääkäreitä on hyvin vähän suhteutettuna potilaiden määrään. Näiden kansantautien hoidossa perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla onkin tärkeä rooli, ja tätä painotan myös lääketieteen opiskelijoille, Koskela toteaa.
Uniapnea kuormittaa merkittävästi keuhkosairauksien poliklinikoita. Koskelan mukaan ainakin sen diagnostiikkaa ja lievän uniapnean hoitoa on tulevaisuudessa keskitettävä entistä enemmän terveyskeskuksiin. – Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavat ja riskiammateissa kuten bussikuskeina toimivat potilaat on syytä lähettää edelleen erikoissairaanhoitoon.
Heikki Koskela
- Itä-Suomen yliopiston keuhkosairauksien professori 1.1.2020–
- s. 1961, Oulujoki
- LL 1986, Oulun yliopisto
- Keuhkosairauksien erl 1993 ja LT 1997, Kuopion yliopisto
- Keuhkosairausopin dosentti 2004, Kuopion yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Ylilääkäri, KYS, 2017–
- Ma. keuhkosairauksien professori, Itä-Suomen yliopisto, 2011–2012, jaksoja vuosina 2014–2015, 2017–2019
- Osastonylilääkärin ja ylilääkärin tehtävät, KYS, 2005–2016
Lisätietoja:
Professori Heikki Koskela, heikki.koskela (a) kuh.fi, p. 0447172795
Heikki Koskelan painolaatuiset kuvat:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35712?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35713?encoding=UTF-8
