Puutuotetekniikan professuuri on Joensuun kaupungin lahjoitusvaroin käynnistetty tehtävä Itä-Suomen yliopiston Kestävät teknologiat -koulutusohjelmaan.
Puurakentamisella tuottavuutta, hyvinvointia ja kenties pidempää elinikää
Puutuotetekniikan professori Henrik Heräjärvi siirtyi Itä-Suomen yliopistoon työskenneltyään neljännesvuosisadan ajan Luonnonvarakeskuksessa (aiemmin Metsäntutkimuslaitos). Yliopisto on hänelle tuttu paikka opiskeluista Joensuun yliopistossa, sekä puuteknologian ja puumateriaalitieteen määräaikaisissa professorin tehtävissä toimimisesta.
Puutuotetekniikan alaan kuuluu perustajalostava puutuoteteollisuus, kuten sahat ja vaneritehtaat, puutuotteita jatkojalostava teollisuus, sekä alan kone- ja laitevalmistus. Puurakentaminen kiinnostaa tällä hetkellä kansainvälisesti muun muassa alhaisen ilmastokuormansa ansiosta.
– Rakentaminen on metsäbiotalouden tärkein yksittäinen asiakas, sillä puutuotteista noin 70 prosenttia menee rakentamisen arvoketjuihin. Puutuotteethan valmistetaan tukkipuusta, joka on metsätalouden pääasiallinen rahallinen kannustin. Puurakentamisen iso merkitys vaikutti tehtävänkuvani määrittelyyn, Heräjärvi kertoo.
Puurakentamisessa ei puhuta pelkistä kantavista rakenteista tai ulkoverhouksista. Sisustamiseen käytettävät puutuotteet ja niiden hyvinvointivaikutukset herättävät suurta kiinnostusta maailmalla. Itä-Suomen yliopistossa aiheeseen liittyviä tutkimuksia laajennetaan.
– Tähän liittyvät tulokset näen hillittömän isona puun markkinointiargumenttina. Esimerkiksi toimistotyön tuottavuus voi merkittävästi parantua tilassa, joka on sisustettu psykofyysistä hyvinvointia parantavilla materiaaleilla. Suomessa tähän liittyvää tutkimusta on tehty vähän, mutta esimerkiksi Japanissa ollaan pidemmällä.
– Nämä ovat huikean kiinnostavia juttuja. Puulla tai muilla luonnonmateriaaleilla tai niitä jäljittelevillä biofiilisilla pinnoilla voi olla esimerkiksi stressitason alenemisen kautta merkittäviä terveysvaikutuksia, Heräjärvi sanoo.
Puupohjaisiin eristeratkaisuihin kohdistuu paljon odotuksia
Rakentamisessa on jo käynnissä paradigman muutos uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
– Korjausrakentaminen tulee lisääntymään entisestään, ohjauksella tai kannustimilla, hän toteaa.
Rakennusten käyttöolosuhteet muuttuvat ilmaston muuttumisen myötä, mikä asettaa muun muassa puuosien homeiden, lahon ja säänkestolle uusia vaatimuksia. Haasteita lisää se, ettei myrkkyjä sisältäviä suojausaineita voida lisätä puuhun tai maaleihin entiseen tapaan.
– Meillä on ollut aiemmin onnena puolen vuoden kylmä jakso, jolloin lahottaja- tai homesienet eivät ole toimineet. Tilanne on muuttumassa, sillä eliöiden lepojakso on voinut jo puolittua. Riskiaika on siis pidentynyt, mikä edellyttää sekä uudis- että korjausrakentamisen reagointia tulevaisuuden ongelmien välttämiseksi, Heräjärvi kertoo.
Kaikkien materiaalien, myös puun, käytön tehokkuutta pitäisi lisätä ja hukkaa välttää. Nykyinen rakennuskanta ja tuleva tilatarve pitäisi sovittaa yhteen systemaattisesti esimerkiksi kuntatasolla, sekä tarkastella aina kunnostamiskelpoiset vaihtoehdot ennen uuden rakentamista.
Uuden rakentaminen on ympäristön kannalta lähes aina huonoin ratkaisu.
Henrik Heräjärvi
Professori
Puupohjaisiin eristeratkaisuihin kohdistuu paljon odotuksia. EU:n aloitteen mukaisesti noin 30 miljoonaa eurooppalaista asuntoa pitää energiasaneerata eli lisäeristää vuoteen 2030 mennessä. Tähän varataan tukea, mutta toteutustapa on vielä avoinna.
– Lähes 98 prosenttia Euroopassa käytetyistä eristeistä ei ole uusiutuvia. Jos tämä valtava European Renovation Wave -kampanja toteutuu ja uusiutuvia eristeitä ei löydy markkinoille, keräävät kivi- ja lasivilla- sekä muoviteollisuus rahat, Heräjärvi toteaa.
– Puupohjaisten eristeiden markkinapotentiaali on huima – Euroopan noin 15 miljardin euron eristemarkkinat voivat tuplaantua. Markkina on suurempi kuin koko Suomen metsäteollisuuden viennin arvo. Puupohjaisissa eristeissä hiilimolekyylillä on yhtä pitkä varastoelinkaari kuin sahatavaralla. Tämä vaikuttaisi myös kansalliseen ilmastolaskentaan.
Tämänkin vuoksi tekniikan opiskelijat ratkovat Heräjärven mukaan oikeasti globaaleja haasteita.
– DI-koulutusohjelmassa ollaan ison äärellä. Opiskelijat ovat tehneet fiksun valinnan, hän sanoo.
– Olemme vasta osin siirtyneet kestävään yhteiskuntaan, jossa materiaalien, kierrätysprosessien ja kulutuksen tottumukset ovat aivan muuta kuin mihin on totuttu. Opiskelijamme tulevat olemaan etulinjassa ratkomassa resurssi- ja prosessiviisauden kysymyksiä ja tarjoamassa yhteiskuntiin kestäviä ratkaisuja.
HENRIK HERÄJÄRVI
Professori, puutuotetekniikka, 1.8.2023 alkaen toistaiseksi, Itä-Suomen yliopisto
MMM, Joensuun yliopisto, 1998
MMT, Joensuun yliopisto, 2003
Puuteknologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto, 2007–
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, Helsingin kaupungin opetusvirasto, 2012
Tärkeimmät tehtävät
Erikoistutkija, ohjelmajohtaja (Metsäntutkimuslaitos, Luonnonvarakeskus, 1998–2023)
Puuteknologian ma. professori (Joensuun yliopisto, 2004–2006)
Puumateriaalitieteen ma. professori (Itä-Suomen yliopisto, 2016–2018)
