Uniapneapotilaiden pidemmät yöaikaiset hengityskatkot aiheuttavat suurempaa välitöntä sykevälivaihtelua, ja suuremmat sykemuutokset ovat yhteydessä uniapneapotilaiden alentuneeseen päiväaikaiseen vireystilaan, ilmenee Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa.
Uniapnea on kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti merkittävä sairaus, josta kärsii tuoreimpien epidemiologisten tutkimusten mukaan jopa 1,5 miljoonaa suomalaista. Unenaikaiset täydelliset ja osittaiset hengityskatkot aiheuttavat usein uniapneapotilaille toistuvia veren happikyllästeisyyden laskuja ja unesta havahtumisia johtaen hermoston epätavalliseen toimintaan. Epänormaali sympaattisen hermoston yliaktiivinen toiminta vaikuttaa sydämen toimintaan sekä sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn nostaen uniapneapotilaiden unenaikaista sykettä ja laskien pitkäaikaista sykevälivaihtelua.
Näiden muutosten on osoitettu kasvattavan merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi yliaktiivinen sympaattisen hermoston toiminta voi estää uniapneapotilaita saamasta riittävästi syvää, palauttavaa unta, minkä vuoksi he usein kokevat päiväaikaista väsymystä ja heidän vireystilansa on madaltunut. Yliaktiivinen sympaattinen hermosto voi myös ylläpitää kehon valmiustilaa pidemmällä aikavälillä riittävästä syvän unen määrästä huolimatta, mikä näkyy esimerkiksi uniapneapotilaiden kohonneena päiväaikaisena sykkeenä.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin hengityskatkojen välitöntä vaikutusta niihin liittyvään sykevälivaihteluun, sekä uniapneapotilaiden yöllisten sykkeen muutoksien yhteyttä heidän vireystilaansa.
Nuorempi tutkija, FM Salla Hietakosteen väitöskirjatyöhön liittyvässä tutkimuksessa selvisi, että yksittäisten hengityskatkojen tyyppi ja kesto vaikuttivat katkojen aikaiseen ja jälkeiseen sykkeeseen ja sykevälivaihteluun. Pidemmät hengityskatkot aiheuttivat suurempia sykkeen muutoksia ja korkeampaa erittäin lyhyen aikavälin sykevälivaihtelua, ja nämä muutokset olivat suurempia täydellisten hengityskatkojen yhteydessä.
Tutkijatohtori, FT Samu Kainulaisen väitöskirjaan liittyneessä tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että sormesta mitatun fotopletysmogrammin perusteella määritetyt sykemuutokset olivat yhteydessä uniapneapotilaiden psykomotorisen tarkkaavaisuustestin (PVT) tuloksiin. Tarkkaavaisuustestissä huonosti suoriutuneilla potilailla havaittiin merkittävästi korkeampi yöllinen syketaso. Molemmissa tutkimuksissa tulokset korostuivat miehillä.
—Tutkimuksessa saatiin arvokasta lisätietoa hengityskatkojen aiheuttamasta kardiovaskulaarisesta kuormituksesta uniapneapotilailla, toteaa Hietakoste.
—Hyödyntämällä paremmin unitutkimuksista saatavaa tietoa hengityskatkoista ja sydämen toiminnasta voitaisin mahdollisesti tunnistaa ne uniapneapotilaat, joilla on kohonnut riski vireystilan madaltumiseen, jatkaa Kainulainen.
Tutkimustulosten perusteella nykyisten kliinisten unitutkimusten tarjoamaa runsasta tietomäärää voitaisiin jatkossa hyödyntää tehokkaammin. Sykkeeseen ja sykevälivaihteluun liittyvää informaatiota voitaisiinkin mahdollisesti käyttää nykyisten uniapnean diagnostisten mittarien rinnalla potilaiden oirekuvan tarkentamiseen ja riskipotilaiden tehokkaampaan tunnistamiseen.
Tutkimusten rahoittamiseen ovat osallistuneet Suomen Akatemia, Business Finland, Kuopion yliopistollinen sairaala, Seinäjoen Keskussairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Alfred Kordelinin säätiö, Hengityssairauksien tutkimussäätiö, Instrumentariumin tiedesäätiö, Kuopion Seudun Hengityssäätiö, Orionin tutkimussäätiö, Paulon Säätiö, Päivikki & Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen säätiö ja Tampereen Tuberkuloosisäätiö.
Lisätietoja:
Nuorempi tutkija Salla Hietakoste, FM, p. 040 588 1975, salla.hietakoste (a) uef.fi
Tutkijatohtori Samu Kainulainen, FT, p. 045 641 6754, samu.kainulainen (a) uef.fi
Dosentti, yliopistotutkija Sami Myllymaa, FT, p. 040 557 2499, sami.myllymaa (a) uef.fi
Sleep Technology and Analytics Group
Hietakoste et al, Longer apneas and hypopneas are associated with greater ultra-short-term HRV in obstructive sleep apnea, Scientific Reports, 2020; 10: 21556. https://doi.org/10.1038/s41598-020-77780-x
Kainulainen et al, Increased nocturnal arterial pulsation frequencies of obstructive sleep apnoea patients is associated with an increased number of lapses in a psychomotor vigilance task, ERJ Open Research, 2020; 6: 00277-2020. https://doi.org/10.1183/23120541.00277-2020https://doi.org/10.1183/23120541.00277-2020
