Hallinto-oikeuden alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aihe on yliopistojen koulutuksen järjestämisautonomia. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki on säätämisestään saakka herättänyt keskustelua ja kritiikkiä. Pääasiallinen huomio on ollut siinä, miten yliopistolaki on muuttanut yliopistojen asemaa suhteessa valtioon ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on ollut yliopiston sisällä.
Koulutuksen järjestämistä on tähän saakka tutkittu vähän. Tutkimusteema on kuitenkin tärkeä, sillä koulutuksen järjestäminen on tutkimuksen ohella toinen yliopiston tehtävistä. Yliopistojen toiminnan keskeinen tarkoitus on turvata perustuslain sivistykselliset perusoikeudet: ylimmän opetuksen vapaus ja jokaisen yhdenvertainen mahdollisuus saada korkeakoulutusta. Yliopistojen asemaa on perinteisesti tarkasteltu organisaationa. Tässä tutkimuksessa näkökulma on laajempi, sillä koulutuksen järjestämistä tarkastellaan yliopisto-organisaation lisäksi yliopistoyhteisön sekä opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Autonomian oikeudellinen tarkastelu on osoittanut, että yliopiston autonomia on dynaamisesti kehittyvää, erilaisiin yliopiston ulkoisiin ja sisäisiin suhteisiin kiinnittyvää sekä asiasidonnaista. Tutkimuksessa on havaittu, että yliopistojen koulutuksen järjestämiseen liittyvä lainsäädäntö muuttuu ja lisääntyy alati. Yliopistojen koulutuksen järjestämiseen liittyvä toimintavapaus on kasvanut vähän kerrassaan voimassa olevan yliopistolain aikana.
Lainsäädännön perusteella yliopiston koulutuksen järjestämisautonomia on laajimmillaan opetuksen menetelmällisissä ja sisällöllisissä ratkaisuissa sekä opiskelijavalinnassa. Yliopistojen koulutuksen järjestämiseen liittyvää autonomiaa vähentää opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoihin kohdistama yksityiskohtainen ja valtiosääntöisille autonomia-alueille kohdistuva talous- ja tulossopimusohjaus. Yliopiston sisäiseen toimintavapauteen vaikuttaa myös koulutuksen järjestämiseen liittyvän yliopistojen keskinäisen yhteistoiminnallisuuden lisääntyminen.
Tutkimuksessa tuodaan esille, että yliopistoyhteisön ja sen jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen liittyviin ratkaisuihin on turvattu lainsäädännössä minimaalisesti. Tutkimuksessa on lisäksi tunnistettu, että yliopistojen koulutuksen järjestämiseen liittyvät yliopistoyhteisön etu- ja jälkikäteiset valvontainstrumentit ovat lainsäädännössä vähäisiä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on tuoda esille, mitä seikkoja yliopistojen tulisi huomioida järjestäessään koulutusta ja omaa toimintaansa. Yliopistojen sisäisten ratkaisujen tulee turvata ylimmän opetuksen vapauteen sisältyvää opettajan opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvää itsemääräämisoikeutta. Tutkimuksessa tuodaan myös esille yliopiston toiminnan reunaehtoja niissä toimissa, jotka kohdistuvat opiskelijoihin. Tutkimus palvelee lainsäätäjää, sillä se erittelee yliopistoautonomian sisältöjä ja rajoja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus on monografiamuotoinen lainopillinen tutkimus.
HTM, FM Jonna Kososen Hallinto-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Yliopiston koulutuksen järjestämisautonomia” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 17.2. klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Raija Huhtanen Tampereen yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
Jonna Kosonen, jonna.kosonen(at)uef.fi