Humanistien työllistymistä edistävä HUMUS-hanke alkaa olla päättymäisillään. Monella tapaa menestynyt hanke on uudistanut humanistien koulutusta ja ravistellut ennakkoluuloja humanistien työttömyydestä.
Vuonna 2016 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ilmaisi huolensa humanistien työllistymisestä ja työelämäyhteyksistä Itä-Suomen yliopiston humanistiselle osastolle. Toiveena oli lähteä toteuttamaan yhteishanketta, joka vaikuttaisi humanistien työllistymiseen positiivisesti.
– Työelämäkoulutus oli silloin tulossa kovaa vauhtia vahvemmin mukaan yliopisto-opintoihin, ja ajattelimme, että tämä olisikin hyvä kohta lähteä viemään asiaa eteenpäin, kuvailee humanistisen osaston johtaja, professori Risto Turunen.
Jonkin aikaa aihe vielä hautui, mutta vuonna 2018 lähdettiin aktiivisesti työstämään hankehakemusta. Hankkeen tavoite oli yksinkertainen: parantaa humanistien työllistymistä.
Luutuneet mielikuvat uusiksi
Risto Turunen, projektipäällikkö Anna Logrén ja yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo istuivat tuolloin yhdessä alas ja lähtivät hahmottelemaan hankkeen taustoja. He palasivat toistuvasti peruskysymyksen ääreen siitä, miksi humanistisella koulutuksella on tietynlainen mielikuva eli miksi humanisteihin liitetään stereotyyppisesti vahva työttömyyden leima.
– Kun lähdimme kartoittamaan, mihin valmistuneet humanistit meiltä työllistyvät, havaitsimme, miten laajat työllistymismahdollisuudet humanisteilla oikeasti on. Ne olivat paljon monipuolisemmat ja kirjavammat kuin itsekään kuvittelimme, Turunen kertoo.
Sen tiedon pohjalle oli hyvä lähteä rakentamaan hanketta.
– Silloin viimeistään varmistui, että nyt tarvitaan työtä, jolla muutetaan luutuneita mielikuvia humanisteista. Halusimme lähteä ”opettamaan” työnantajia ja elinkeinoelämää, että humanistit ovat moninainen joukko, jolla on monialaista osaamispotentiaalia, Mäkisalo täydentää.
Logrén kertoo, että vanhat käsitykset ja ennakkoluulot elivät paitsi julkisessa keskustelussa, myös humanistien itsensä ajatuksissa. Hankkeen tavoitteena oli siis myös saada valmistuneet uskomaan itseensä ja taitoihinsa.
Tilastoja tutkiessa selvisi yllättäviäkin asioita.
– Se koulutusala, josta Itä-Suomen yliopistossa valmistutaan eniten yrittäjiksi, onkin yllättäen humanistinen osasto. Itsekin oletimme sen löytyvän esimerkiksi kauppatieteiden puolelta, mutta numerot todistavat toisin, Turunen kertoo.
Se koulutusala, josta Itä-Suomen yliopistossa valmistutaan eniten yrittäjiksi, onkin yllättäen humanistinen osasto.
Risto Turunen
Professori, osaston johtaja
Kullanarvoiset vuorovaikutustaidot
Kun hankerahoitus oli saatu, lähdettiin kartoittamaan, mikä erottaa humanistit muista.
– Toki vanhat stereotypiat humanistien osaamisesta vahvistuivat, mutta toisaalta esiin nousivat yllättäen kirkkaasti vuorovaikutustaidot. Ne ovat integroituneet hyvin vahvasti koko koulutukseen ja erottavat sen muista, Turunen kuvailee.
Nopeasti kävi myös selväksi, miten paljon vuorovaikutustaitoja nykypäivän työelämässä arvostetaan. Koska työelämä on nykyisin jatkuvassa muutoksessa, nousevat vuorovaikutustaidot tärkeään asemaan. Yksi hankkeen tavoitteista onkin tuoda tätä kykyä näkyvämmäksi ja jalostaa sitä eteenpäin.
– Elinkeinoelämän puolella ei ole ylipäätään ollut selvää kuvaa siitä, mitä humanisti osaa ja millaisiin tehtäviin hänet voi palkata. Humanistien vahvuutena on vuorovaikutustaitojen lisäksi monialaisuus sekä laaja-alainen ymmärrys ihmisestä. Lisäksi heiltä löytyy kieli- ja kulttuuriosaamista, jonka arvo on noussut ja nousee nykypäivänä jatkuvasti, Logrén kertoo.
Humanisti konepajaan?
Risto Turunen korostaa, että hankkeessa ennakkoluuloton asenne on jokaiselle ollut tärkeä. Vanhat ajatukset ja asenteet on pitänyt unohtaa.
– Olemmekin maalailleet, että todennäköisesti humanistin voisi viedä konepajaankin – sieltäkin voisi löytyä yllättäviä yhteyksiä, joissa humanisti voisi olla asiantuntemuksessaan apuna.
Hyviä kokemuksia on saatu jo muun muassa ohjelmistoyrityksistä. Neuvotteluita on ollut myös huolinta-alan toimijoiden kanssa.
– Humanisteilla on taito viedä teknologia seuraavalle tasolle tuomalla ymmärrystä siihen, miten teknologiaa sovelletaan paremmin ihmisten käyttöön ja miten teknologia vaikuttaa tapaamme olla, Logrén muotoilee.
Yrityksissä onkin syntynyt uusia oivalluksia erilaisista työmahdollisuuksista, kun on selvinnyt, mihin kaikkeen humanistista osaamista voi soveltaa.
Mentorointiohjelma apuna työllistymisessä
Muita konkreettisia saavutuksia hankkeessa ovat olleet muun muassa suosittu mentorointiohjelma, alumnitapaamiset, elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä järjestetyt tapaamiset, kurssit ja yritysvierailut sekä työelämän kokonaisvaltainen integrointi opetustavoitteisiin.
– Henkilökuntamme asenne on ollut ihailtavan ennakkoluuloton muutosta kohtaan. On ymmärretty, että yhteys työelämään on oleellinen opintopolun alusta saakka myös akateemisilla aloilla. Aiemmin työllistymiseen liittyviä asioita alettiin miettiä valmistumisen lähestyessä. Nyt työelämäyhteydet ovat luontevasti koulutuksessa mukana alusta saakka, Mäkisalo kiittelee.
Nyt kahteen kertaan läpiviety puolivuotinen mentorointiohjelma on saanut erittäin paljon hyvää palautetta. Siinä opintojensa maisterivaiheessa olevat tai juuri valmistuneet humanistit saivat mentor-parikseen ammattilaisia muun muassa markkinoinnin, viestinnän, kansainvälisen kaupan ja teknologiateollisuuden aloilta.
– Mentorointiohjelma on ollut yksi tapa helpottaa humanistien työllistymisprosessia. Mentor-parien väliset keskustelut ovat auttaneet valmistuvia opiskelijoita hahmottamaan omaa suuntaa, työllistymismahdollisuuksia sekä uratavoitteita. Myös mentoreille keskustelut tulevien ammattilaisten kanssa ovat olleet antoisia, Logrén kertoo.
Julkinen keskustelu muuttunut
HUMUS-hanke on saanut myönteistä julkisuutta ja hyvän vastaanoton sekä rahoittajalta että yliopistossa. Vaikka tuloksia ei olla vielä tarkkaan koottu, on jo nyt selvää, että kyseessä on ollut tarpeellinen ja onnistunut hanke.
– Kyllä meillä on vahva tunne siitä, että julkisen keskustelun sävy on pikkuhiljaa muuttunut humanisteille suopeampaan suuntaan. Koulutus nähdään monipuolisempana ja uramahdollisuudet laajoina, Mäkisalo muotoilee.
Tästä kertoo osaltaan se, että humanististen alojen hakijamäärät ovat nousseet ja tietyt hakukohteet ovat päässeet pahimman hakijapulan yli. Kaikki koulutuspaikat saadaan nyt täyteen.
– Toimintamallia on nyt hyvä viedä eteenpäin hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden pohjalta. Käytänteiden juurruttamista ja vakiinnuttamista koulutukseen on helpompi tehdä tulevaisuudessa, Turunen tiivistää.
Seuraavaksi kehitystyö jatkuu digitalisaation ja kansainvälistymisen teemojen parissa. Ne ovat nousseet hanketyössä esiin, ja edustavat humanistien tulevaisuuden yhä moninaisempaa työkenttää.
Humanistit uudistuvassa työelämässä (HUMUS) -hankkeen keskeinen tavoite on parantaa humanistisilla koulutusaloilla opiskelevien ja niiltä valmistuneiden työelämäyhteyksiä erityisesti Itä-Suomessa. Hankkeessa kehitetään ratkaisumalleja humanistikoulutuksen ja yritysmaailman väliseen kohtaanto-ongelmaan – siihen että koulutus ei aina tunnista työelämän tarpeita eikä työmarkkinoilla aina ole tietoa siitä, mitä humanisti osaa. Hanke kannustaa ja tukee eri tahoja tunnistamaan aiempaa paremmin humanistien kieli- ja kulttuuriosaamisen mahdollisuudet liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistämiseksi. Hankkeessa on mukana useita Itä-Suomen alueen yrityksiä ja muita työelämän vaikuttajia.
Lisätietoja hankkeesta