Lapsen kohonnut verenpaine voi olla merkki jostain perussairaudesta. – Usein se liittyy munuaisten toimintaan ja voi antaa aihetta munuaissairauksiin erikoistuneen nefrologin arvioon, kertoo lastennefrologi, Yalen yliopiston lastentautien apulaisprofessori Julie Goodwin.
Lasten verenpaineen hallintaan on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota, sillä kohonnut verenpaine on jo lapsuudessa riski sydän- ja verisuoniterveydelle. – Lasten verenpainearvoja voi kuitenkin olla vaikeampi tulkita kuin aikuisten, sillä normaalin ja kohonneen verenpaineen raja-arvot riippuvat lapsen iästä, sukupuolesta ja pituudesta.
Fulbright Saastamoinen Distinguished Chair in Health Sciences -apurahan turvin Goodwin on aloittamassa uutta lasten verenpaineeseen liittyvää tutkimusta suomalaisesta tutkimusaineistosta. Amerikkalaisille huippututkijoille erityisesti terveystieteiden tutkimusyhteistyön edistämiseksi tarkoitettu apuraha toi Goodwinin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle kuukaudeksi tänä ja viime kesänä. Yhteistyömahdollisuuksia on avautunut professori Timo Lakan johtamasta Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksesta.
– Sadoista tutkimukseen osallistuneista lapsista on seurantatietoa jo kahdeksan vuoden ajalta. Tästä aineistosta olen kiinnostunut tarkastelemaan syvällisemmin lasten verenpaineen kehityskulkuja.
Toinen alkava yhteistyö liittyy Goodwinin isäntänä Kuopiossa toimineen professori Jarmo Jääskeläisen tutkimushankkeeseen, jossa aineistonkeruu on vasta käynnistymässä. – Hänen tutkimusryhmäänsä kiinnostavat erityisesti lasten kasvuun ja hormonitoimintaan liittyvät kysymykset. Itse haluaisin selvittää, miten lasten verenpaine liittyy niin sanottuun allostaattiseen kuormitukseen eli lapsuusajan eri stressitekijöiden kasautuvaan vaikutukseen. On viitteitä siitä, että lyhyetkin stressaavat ajanjaksot, liittyvätpä ne vaikkapa vanhempien eroon tai talousvaikeuksiin, voivat vaikuttaa verenpainetta säätelevien geenien ja säätelymekanismien toimintaan.
Goodwin tähdentää, että apurahajakso on mahdollistanut verkostoitumisen ja yhteisten mielenkiinnon kohteiden löytämisen kuopiolaistutkijoiden kanssa, mutta varsinainen tutkimustyö tapahtuu vasta tulevien vuosien aikana. – Apurahaohjelman yhtenä tavoitteena onkin tukea pitkäkestoisemman yhteistyön kehittämistä.
Ainutlaatuista Suomessa on hänen mukaansa perheiden sitoutuminen PANIC-tutkimuksen kaltaisiin pitkäkestoisiin tutkimuksiin. – Maailmassa ei ole montaakaan maata, jossa tutkimusten osallistujat saataisiin näin hyvin noudattamaan annettuja ohjeita ja pysymään mukana seurannassa vuosien ajan. Minulle onkin kiinnostava mahdollisuus olla näissä hankkeissa mukana.
Yliopistotyön ohessa lääkärinä työskentelevälle Goodwinille mieluisaa oli myös tutustua lastentautien palveluihin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. – Pääsin sekä luennoimaan lääketieteen opiskelijoille että pitämään sairaalan henkilökunnalle oman erikoisalani tapausesittelyjä. Itse ehkä hyödyin näistä kaikkein eniten, kun sain kokea vähän erilaisia opetustilanteita ja kuulla kokemuksia suomalaisten potilaiden hoidosta.
Kansallinen lääketieteen kouluttajien kokoontuminen Kuopiossa antoi Goodwinille vielä oivan tilaisuuden keskustella ja vertailla suomalaista ja amerikkalaista lääkärikoulutusjärjestelmää.
– Kaikkiaan on ollut todella avartavaa nähdä, miten asiat tehdään jossain muualla. Tämä on ollut hieno kokemus koko perheelle, sanoo Goodwin, jonka puoliso ja kolme tytärtä tulivat kesälomallaan mukaan Suomeen.
