Noin joka neljäs suomalainen lapsi on ylipainoinen, ja yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Ylipaino on keskeisin matala-asteista tulehdusta lisäävä tekijä, mutta hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ettei hyväkään fyysinen kunto itsessään vähennä matala-asteista tulehdusta.
Pitkittynyt matala-asteinen tulehdus johtaa insuliiniresistenssiin ja valtimoiden toiminnan häiriöihin sekä edistää sydänsairauksien syntymistä. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten fyysinen kunto vaikuttaa tulehdustilan esiintyvyyteen.
Lapsilla, joilla oli parempi tulos kuntotesteissä, kuten istumaannousussa, vauhdittomassa pituushypyssä ja ketteryyssukkulajuoksussa, oli myös matalampi matala-asteista tulehdusta kuvaava riskipistemäärä. Kestävyyskunto ei kuitenkaan ollut yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen.
Korkeampi kehon rasvaprosentti, painoindeksi ja vyötärö-pituus-suhde olivat kuitenkin huomattavasti merkittävämpiä matala-asteiseen tulehduksen selittäjiä kuin yksikään fyysisen kunnon mittari. Hyvä- ja huonokuntoisten lasten välillä ei myöskään ollut eroja matala-asteisessa tulehduksessa silloin, kun kehon rasvaprosentti huomioitiin analyyseissä.
– Fyysinen kunto ei näyttäisi olevan kovin kaksinen matala-asteisen tulehduksen kuvaaja lapsuudessa verrattuna esimerkiksi rasvaprosenttiin tai vyötärönympärykseen, toteaa dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Fyysinen kunto ja tämän tutkimuksen perustella esimerkiksi vauhditon pituushyppy voivat olla käyttökelpoinen epäsuora menetelmä, jonka avulla tunnistaa ne lapset, joilla on riski kohonneeseen matala-asteiseen tulehdukseen.
Fyysinen kunnon testaaminen riskiryhmien tunnistamisessa voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, kun kehon koostumuksen tai vyötärönympäryksen mittaaminen on liian sensitiivistä tai jos niiden mittaamisen voi katsoa aiheuttavan esimerkiksi syömisen rajoittamista ja liiallista painon tarkkailua.
Tutkimuksessa tarkasteltiin usean eri fyysisen kunnon osatekijän yhteyksiä verinäytteistä mitatuista tulehdusmerkkiaineista laskettuun matala-asteisen tulehduksen kokonaistilaa kuvaavaan riskipistemäärään. Tutkimus perustui Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen ja siihen osallistui 391 alakouluikäistä lasta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
FT, dosentti, yliopistonlehtori Eero Haapala, , Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, eero.a.haapala(a)jyu.fi, puh. +358 40 805 4210
Professori Timo Lakka, Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen johtaja, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/timo.lakka/
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/lasten-liikunta-ja-ravitsemus-tutkimus-panic/
Tutkimusartikkeli:
Haapala EA, Kuronen E, Ihalainen JK, Lintu N, Leppänen MH, Tompuri T, Atalay M, Schwab U, Lakka TA. Cross-sectional associations between physical fitness and biomarkers of inflammation in children—The PANIC study. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2023.
