Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttöä tulisi vähentää, ja tämän tueksi on kehitetty koulutusinterventio hoitohenkilökunnalle Helsingin yliopistossa. Tuore tutkimus osoittaa, ettei Iäkkäiden järkevää lääkehoitoa tukeva koulutusinterventio lisännyt laitoshoidon asukkaiden laatupainotettuja elinvuosia. Lääkehoidon kustannukset olivat kuitenkin interventioryhmässä alhaisemmat vuoden seurantajakson aikana. Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että kyseinen koulutusinterventio vähensi vältettävien lääkkeiden käyttöä iäkkäillä.
–Päätöksenteon näkökulmasta tulos on haasteellinen, sillä kustannukset olivat alhaisemmat, mutta myös vaikuttavuus oli hieman heikompaa interventioryhmässä kuin verrokkiryhmässä, yliopisto-opettaja Mervi Rantsi sanoo.
Koulutusintervention tarkoituksena oli lisätä hoitajien tietoisuutta vältettävistä lääkkeistä sekä niiden aiheuttamista haittavaikutuksista pitkäaikaisen laitoshoidon asukkailla. Toteutetussa kustannus-vaikuttavuusanalyysissä selvitettiin koulutusintervention vaikutuksia asukkaiden laatupainotettuihin elinvuosiin (quality adjusted life-years (QALY)) ja terveyspalveluiden käytön kustannuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet enimmäkseen vaikutuksiin vältettävien lääkkeiden käytössä ja vain vähän terveyshyötyihin.
Koulutusinterventio oli kuitenkin toteutukseltaan kevyt ja sen kustannukset olivat alle 35 euroa asukasta kohden.
– Lääkehoidon järkevöittämisen kannalta voisikin olla hyvä toteuttaa hoitajille koulutusta säännöllisesti, ottaen huomioon myös hoitotyöntekijöiden vaihtuvuuden.
Tässä tutkimuksessa tutkimusjoukko oli hyvin iäkästä ja 93 prosenttia sairasti muistisairautta, mikä osittain hankaloittaa elämänlaadun mittaamista, mutta asettaa myös rajoitteita laatupainotettujen elinvuosien käytölle.
Mervi Rantsi
Yliopisto-opettaja
Tulevissa vaikuttavuustutkimuksissa olisi syytä keskittyä vältettävien lääkkeiden käytön vähentämisen vaikutuksiin iäkkäiden kokonaisvaltaiseen terveyteen ja elämänlaatuun. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy kuitenkin haasteita, etenkin jos tutkimuksen kohdejoukko sairastaa muistisairautta.
– Tässä tutkimuksessa tutkimusjoukko oli hyvin iäkästä ja 93 prosenttia sairasti muistisairautta, mikä osittain hankaloittaa elämänlaadun mittaamista, mutta asettaa myös rajoitteita laatupainotettujen elinvuosien käytölle. Kuoleman läheisyydessä olevien tutkittavien laatupainotettujen elinvuosien mittaamista olisikin syytä kehittää tulevaisuudessa, Rantsi toteaa.
Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopistossa tehty tutkimus on ilmestynyt Age and Ageing -lehdessä. Se on osa Rantsin terveystaloustieteen väitöskirjaa, joka käsittelee näyttöön perustuvan tiedon käyttöönottoa eli implementointia terveystaloustieteen näkökulmasta. Tutkimusta rahoitti Yliopiston apteekki.
Lisätietoja:
Mervi Rantsi, yliopisto-opettaja, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, mervi.rantsi(at)uef.fi, puh. 046 920 2963
Artikkeli on luettavissa verkossa: Mervi Rantsi, Kaisu H Pitkälä, Hannu Kautiainen, Virva Hyttinen, Eila Kankaanpää. Cost-effectiveness of an educational intervention to reduce potentially inappropriate medication. Age and Ageing, Volume 51, Issue 5, May 2022. https://doi.org/10.1093/ageing/afac112