Ilmastohuoli on yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin kaikenikäisillä suomalaisilla. Kuitenkin oireita on vähemmän niillä, joilla toivo ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta yhdistyy erilaiseen toimintaan, kuten vapaaehtoistyöhön tai kasvispainotteisen ruokavalion noudattamiseen tai lentämisen välttämiseen. Myös toivo siitä, että yhteiskunta pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, on yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin.
Tämä selvisi Veera Niemisen väitöskirjaan kuuluvasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin ilmastohuolen, pystyvyysuskoon pohjautuvan toivon ja ilmastotoiminnan vaikutuksia mielenterveysoireisiin.
Ilmastotoimintaan sitoutuminen ja toivoa vahvistava ajattelu voivat siis olla lupaavia keinoja kanavoida ilmastohuolta ja -ahdistusta rakentavalla tavalla. Ne voivat suojata mielenterveyttä ja tukea toimijuutta ilmastokriisin keskellä.
– Tämän vuoksi olisi tärkeää, että yksilöillä olisi yhä enemmän todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tarvitsemme selkeää tietoa siitä, millaiset ilmastoteot todella ovat vaikuttavia ja miten erilaiset ihmiset voivat osallistua muutokseen, Nieminen kuvailee.
Samalla on olennaista, että sitoudumme yhteiskuntana vaikuttaviin ilmastotoimiin. Toimiin sitoutuminen tukee paitsi ilmastonmuutoksen hillintää ja planetaarista hyvinvointia, myös yksilöiden mielenterveyttä.
– Ilmastokriisin hillintä ei saa jäädä yksilöiden vastuulle. Yhteiskunnan rakenteellisten ratkaisujen ja muutosten pitäisi kuitenkin olla sellaisia, että ne luovat pohjan ja tuen myös merkitykselliselle yksilötason toiminnalle.
Ilmastokriisi on siis myös mielenterveyskriisi. Ilmastonmuutoksen edetessä tarvitsemme yhä enemmän ymmärrystä sen vaikutuksista mielenterveyteen, ja keinoista, joilla voimme tukea mielenterveyttä ilmastokriisissä.
– Ilmastotoimijuuteen ja vaikuttaviin ilmastotekoihin panostaminen voisi samanaikaisesti lieventää ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksia ja vahvistaa sellaista käyttäytymiseen sitoutumista, jota globaalin pohjoisen yhteiskunnilta muutenkin tarvitaan, Nieminen summaa.
Artikkelin tiedot:
Nieminen, V., Partonen, T., Halonen, J. I., Hyvönen, K., Lanki, T., Raza, A., & Virtanen, M. (2025). Climate worry and mental health: the role of pro-environmental behavior and efficacy-based hope as coping strategies. Journal of Environmental Psychology, 102828. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1016/j.jenvp.2025.102828
