Il­mas­to­tut­ki­ja ja am­mat­ti­ka­las­ta­ja Tero Mustosesta Itä-Suomen yliopiston Vuoden alumni

Työ luonnon hyväksi toi Tero Mustoselle arvostetun Goldman-palkinnon huhtikuussa 2023. Hänen perustamansa Lumimuutos-osuuskunnan työn tuloksena Suomessa on ennallistettu noin sata yksittäistä luontokohdetta, kaikkiaan vaikutusalaltaan noin 52 000 hehtaaria. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa WAPEAT-hankkeessa kehitetyt tieteelliset menetelmät ovat olleet tärkeitä Lumimuutoksen ennallistamistyössä.

– Hankkeen työ antoi osittain avaimet siihen, että löysimme monistettavissa olevia keinoja käsitellä ennallistamisen kipupisteitä yhdessä kylien kanssa Inarista Pirkanmaalle.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan Tero Mustonen on omalla toiminnallaan edistänyt yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnan laaja-alaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Hänen pitkäjänteinen ja monipuolinen yhteistyönsä yliopiston ennallistamishankkeissa on vahvistanut tutkimustoiminnan näkyvyyttä, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Itä-Suomen yliopisto lahjoittaa 2 000 euroa Lumimuutos osuuskunnalle ennallistamisohjelmaan.

Vuosina 2012–2016 toteutettu Suomen Akatemian rahoittama WAPEAT- hanke kykeni seuraamaan onnistuneesti Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Linnunsuon ennallistamista, josta Lumimuutos-osuuskunnan laaja ennallistamisohjelma sai alkunsa. WAPEAT- hankkeessa monitieteinen tutkimusryhmä selvitti turvetuotannon kiintoainekuormituksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia sekä analysoi turvetuotannon vesistöpaikkojen sääntelyä ja soveltamiskäytäntöjä.

– Linnunsuolta pääsi läheisiin Jukajokeen ja Jukajärveen hapanta vettä, mikä johti kalakuolemiin.

Lumimuutos tekee yhteistyötä yliopiston kanssa

Mustonen väitteli Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2009. Väitöstutkimuksen jälkeen hän työskenteli useamman vuoden ajan osa-aikaisena tutkijana ja opettajana yliopistolla, muun muassa mainitussa WAPEAT-hankkeessa. Toinen työ oli ammattikalastajana. Monitieteinen hanke on Mustosen mukaan erinomainen esimerkki siitä, mitä tutkimuksen vaikuttavuus parhaimmillaan on. Sen tuloksista julkaistiin useita artikkeleja kovatasoisissa tiedelehdissä ja muurattiin omalta osaltaan pohja osuuskunnan ennallistamistoiminnalle.

– Ympäristökysymyksiä pitää tarkastella monitieteisesti ja tutkijoiden tulee kyetä monitieteiseen dialogiin. Kun tutkimusyhteisö kykenee asettamaan oman tieteenalansa sivuun ja kuulemaan vaikeitakin totuuksia ja kysymyksiä muiden tieteenalojen edustajilta, syntyy riittävän jykevää tarkastelua, jolla monimutkaisia ympäristöongelmia voi yrittää ratkaista. Kovin helppoa se ei ole.

Tarvitaan myös perusfaktoihin perustuvaa tiedeviestintää, jotta kansalaisten ymmärrys ympäristön tilasta Suomessa kasvaisi.

Lumimuutos-osuuskunnan yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa jatkuu, ja se palkkaa muun muassa opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita tutkimustyöhön.

– Osuuskunta on kylillä toimeenpaneva tiedejärjestö ja yliopistolta olemme saaneet lisäarvoa tutkimuksen tekemisessä.

Nuorten tutkijoiden asemaa tulisi parantaa

Tutkijana Mustonen on huolissaan erityisesti nuorten tutkijoiden asemasta tulosohjatuissa tiedeyliopistoissa.

– Yliopistot ovat yhteiskunnan varaventtiileitä, jotka kykenevät kertomaan päättäjille, miten luonto ja ilmasto voivat ja mitä ratkaisut havaittuihin haasteisiin ovat. Tätä kykyä on heikennetty viime vuosikymmenellä systemaattisesti.

Nuorten tutkijoiden rahoitusta tutkimuksen aloitusvaiheessa tulisikin Mustosen mukaan kehittää niin, että heillä olisi välittömästi käytössään pieni pesämuna oman alan tutkimuksen käynnistämiseen.

– Kun nuoret tutkijat pääsevät nopeasti kiinni tutkimustyöhön ja kertomaan tärkeistä muuttuvaa yhteiskuntaa ja luontoa koskevista tutkimustuloksista, sen merkitys on taloudellista säästöpolitiikkaa isompi.

Vai­kut­ta­vuus­työ­tä entistä isommilla areenoilla

Goldman-palkinnon myötä Mustonen on nostanut entistä näkyvämmin julkiseen keskusteluun Suomen luonnolle tärkeitä kysymyksiä, kuten metsäpeura- ja järvilohikantojen elvyttämisen. Jos mitään ei tehdä, Suomen luonnosta katoaa perimältään ainutlaatuisia lajeja.

– Kyse on valinnoistamme. Esimerkiksi järvilohi voidaan vielä pelastaa, mutta käynnissä olevat toimenpiteet eivät riitä. Kerran jo sukupuuttoon tapetulla metsäpeuralla menee hieman paremmin.

Mustonen oli kuusi vuotta mukana Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopaneelissa ja pääsi jo silloin tapaamaan keskeisiä päättäjiä. Palkinnon myötä hän on päässyt kertomaan viestiä ilmastotoimien tärkeydestä entistä vaikutusvaltaisemmille areenoille.

– Olimme ennen vertauskuvallisesti paikallisilla klubeilla soittava punkbändi ja palkinnon jälkeen stadionkeikoilla soittava rockyhtye.

Goldman-palkinnon palkintosummalla ennallistetaan metsää Inarissa.

– Pyrimme etsimään keinoja sille, miten Ylä-Lapin metsien ennallistaminen voitaisiin toteuttaa saamelaisille ja tieteelle hyväksyttävällä tavalla niin, että pystymme vastaamaan avohakkuisiin perustuneen metsätalouden aiheuttamaan luontokatoon.

Pieniä tekoja ympäristön hyväksi

Mitä pieniä tekoja yksittäinen maanomistaja voisi tehdä ympäristön hyväksi?

– Pienet teot voivat olla sitä, että vain pysähdytään, vedetään henkeä sekä mietitään ilmastoa ja luontoa, kun suunnitellaan toimenpiteitä omilla mailla. Suomessa esimerkiksi ennallistaminen kannattaa aina.

Omia maitaan voi myös suojella ja talousmetsiä hoitaa kestävämmillä metsänhoidon menetelmillä.

– Kyse on lopulta pelistä hehtaareiden kanssa, ei sen ihmeellisemmästä. Kuinka monta hehtaaria annamme luonnolle ja kuinka monta käytämme itse.

Lisätietoja

Tero Mustonen, tiedotus@lumi.fi