Yliopistotutkija Astrid Subrizi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta on saanut Instrumentariumin Tiedesäätiöltä 100 000 euron Instrufoundation Fellow -apurahan silmälääketutkimukseen. Säätiö julkisti apurahansaajat 17. maaliskuuta.
Näkövammat ja sokeus ovat merkittäviä globaaleja terveysongelmia – niistä kärsii yli 250 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Tavallisissa sokeutta aiheuttavissa sairauksissa, kuten silmänpohjan ikärappeumassa, hoidon keskeisenä haasteena on lääkkeiden annostelu kohteeseensa silmän takaosaan.
– Periaatteessa lääkkeen matka silmän etuosan sarveiskalvolta takaosan verkkokalvolle on lyhyt, vain vähän yli kaksi senttimetriä. Useat silmää suojaavat rakenteet, kuten sarveiskalvo, sidekalvo ja verkkokalvon pigmenttiepiteeli, estävät kuitenkin silmätippoina annostellun lääkkeen pääsyn silmän takaosaan, kertoo yliopistotutkija Astrid Subrizi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.
Nykyisin ainoa keino kohdentaa lääke tehokkaasti silmän takaosaan on suoraan lasiaiseen annosteltava pistoshoito. Kajoava hoitomuoto ei ole täysin riskitön, pistos vaatii sairaalakäynnin ja se täytyy toistaa muutaman viikon välein, mikä voi olla potilaille epämukavaa. Uusia ja parempia, vähemmän kajoavia ratkaisuja kaivataankin lääkkeiden kohdentamiseksi verkkokalvolle.
Subrizi sai Instrumentariumin Tiedesäätiöltä 100 000 euron Instrufoundation Fellow -apurahan tutkimushankkeelle, jossa tartutaan näihin poikkeuksellisen monimutkaisiin ja tärkeisiin silmälääkekuljetuksen haasteisiin. – Tarkoituksenamme on hyödyntää lyhyitä, aptameereiksi kutsuttuja RNA-pätkiä. Ne toimivat lähettipalvelun tavoin kuljettaen esimerkiksi silmätippoina tai suonensisäisenä pistoksena annettavan lääkkeen turvallisesti ja tehokkaasti haluttuun kohteeseen silmän sisälle, Subrizi sanoo.
Tutkimuksessa käytetään niin sanottua SELEX-tekniikkaa, jonka avulla voidaan tunnistaa ja valita miljoonien RNA-pätkien joukosta juuri haluttuihin silmän kudoksiin kohdistuvat aptameerit. – Instrufoundation Fellow -apurahan turvin voin perustaa oman, SELEX-tekniikkaan ja verkkokalvolle kohdistuviin uusiin aptameereihin keskittyvän tutkimusryhmän. Jatkohankkeissa parhaita aptameereja on tarkoitus kehittää valmiiksi tuotteiksi. Turvallisen, tehokkaan ja mahdollisimman kajoamattoman menetelmän kehittäminen silmälääkekuljetukseen olisi iso askel eteenpäin nykyisestä lasiaispistoshoidosta.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Astrid Subrizi, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 0400163407, astrid.subrizi (a) uef.fi
Instrumentariumin tiedesäätiön tiedote apurahoista:
