Sulje

Tarkenna hakuasi

Kaksi henkilöä selaa esitettä.

Kuva Maaseutuverkosto Jyrki Vesa

Itä-Suomen yliopisto ja Suomen kylät selvittävät maaseudun kansalaistoiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta

Itä-Suomen yliopistossa alkaa yhteistyössä Suomen Kylät ry:n kanssa tutkimus- ja kehittämishanke, jossa pureudutaan maaseudun kansalaistoiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden tunnistamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa kehitetään mittarit maaseudulla tapahtuvan kansalaistoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi.

– Tieto- ja tutkimustarpeet kansalaistoiminnan merkityksestä ja vaikuttavuudesta ovat kasvaneet samalla kun kansalaisyhteiskunnan toimintakenttä on monimuotoistunut ja sille luodut odotukset ovat lisääntyneet, sanoo yliopistotutkija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksessa tuotettu tieto on kansalaistoimijoille tarpeellista, kun toiminnan merkitystä perustellaan kunnille, hyvinvointialueille ja valtionhallinnolle. – Toisaalta tietoa tarvitaan julkisen hallinnon ja poliittisen päätöksenteon tueksi, Kattilakoski korostaa.

Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen kertoo, että palveluverkon keskittyessä paikallisyhteisöt ovat joutuneet ottamaan entistä enemmän vastuuta asuinympäristöjensä ylläpidosta ja uudistamisesta. Paikallisyhteisöt ovat lisäksi aktivoituneet yhteisölähtöisessä varautumisessa ja kyläturvallisuudessa.

– Paikallisyhteisöt toimivat maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sujuvan arjen eteen. Samaan aikaan järjestäytynyt yhdistystoiminta on murroksessa suomalaisten vapaa-ajankäytössä ja järjestötoiminnassa tapahtuvien muutosten vuoksi, Louhelainen kuvaa.

Paikallisten ja maakunnallisten kyläyhdistysten organisoima kylätoiminta muodostaa monin tavoin maaseudun kansalaistoiminnan perustan, joten siksi se on valittu hankkeessa erityiseksi tutkimuskohteeksi.

– Kyläyhdistysten lisäksi tutkimuksen työpajoihin kutsutaan myös laajemmin maaseudun keskeisiä kansalaistoimijoita, Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni kertoo.

Toimintatutkimuksena toteutettavaan tutkimukseen osallistuvat eivät ole vain tutkimuksen kohteita tai tietoa antavia tahoja, vaan aineistoa ja tietoa tuotetaan yhdessä heidän kanssaan.

– Yhteiskehittäminen on hankkeessa keskiössä, Sireni painottaa.

Vuoden 2026 alusta hankkeessa käynnistetään alueelliset työpajat maaseudun kansalaistoiminnan keskeisimpien tehtävien ja niiden vaikuttavuutta arvioivien indikaattoreiden kehittämiseksi. Työpajoihin kutsutaan mukaan maaseudun kansalaistoimijoita sekä kuntien, seurakuntien ja hyvinvointialueiden edustajia.

Lisätiedot

Yliopistotutkija Mari Kattilakoski, puh. 050 449 4896, mari.kattilakoski(at)uef.fi

Toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen Suomen Kylät ry. puh. 050 574 5920

MaaseutuKansa - Maaseudun kansalaistoiminnan merkitys ja vaikuttavuus -hanke

Avainsanat

Aiheeseen liittyvää

Tutkimusryhmän kuva: MaaseutuKansa - Maaseudun kansalaistoiminnan merkitys ja vaikuttavuus

MaaseutuKansa - Maaseudun kansalaistoiminnan merkitys ja vaikuttavuus

Käynnissä

Tutkimus tarkastelee maaseudun kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti yhteisöllisen kansalaistoiminnan keskeisiä tehtäviä ja yhteiskunnallista merkitystä Suomessa. Osallistavaan toimintatutkimukseen pohjaavassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa pureudutaan maaseudun kansalaistoiminnan tehtäviin ja toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden tunnistamiseen. Käsitteellisesti ja teoreettisesti tutkimus kiinnittyy kansalaistoiminnan tutkimukseen kansalaisyhteiskunnan ja osallisuustutkimuksen viitekehyksessä, sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion välisen suhteen tutkimukseen. Tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat maaseudun kansalaisyhteiskunnan keskeiset tehtävät? Mikä on maaseudun yhteisöllisen kansalaistoiminnan paikallinen ja yhteiskunnallinen merkitys? Miten mitata maaseudun yhteisöllisen kansalaistoiminnan vaikuttavuutta, mitkä ovat tähän soveltuvat indikaattorit? Miten maaseudun kansalaisyhteiskunta asemoituu suhteessa kansalliseen hyvinvointijärjestelmään ja sen kehitykseen? Keskeisenä toimenpiteenä hankkeessa toteutetaan vuonna 2026 alueellisten työpajojen sarja suuralueittain. Työpajoihin kutsutaan maaseudun keskeisiä järjestö- ja yhdistystoimijoita sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien edustajia. Työpajatyöskentelyn pohjalta rakentuu ”maaseudun kansalaistoiminnan vaikuttavuusindikaattoreiden sapluuna”, joka viedään käytännön testaukseen toteuttamalla vuoden 2027 aikana indikaattoreihin pohjaava valtakunnallinen kyselytytkimus. Tutkimus tuottaa tietoa maaseudun kansalaistoiminnan merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maaseudun paikallisyhteisöissä, kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävässä kehittämis- ja yhdyspintatyössä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa eri aluetasoilla. Osallistavan toimintatutkimuksen kehittämisprosessin tuloksena luodaan maaseudun kansalaistoiminnan vaikuttavuutta arvioivat indikaattorit sekä kyselytutkimuspohjamalli kansalliseen käyttöön vaikuttavuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen sekä Suomen Kylät ry:n kanssa. Hankkeen tutkijoina työskentelevät yliopistotutkijat Mari Kattilakoski (YTT, yhteiskuntapolitiikka) ja Maarit Sireni (YTT, yhteiskuntamaantiede) Karjalan tutkimuslaitokselta, sekä yhteisökehittäjinä Suvi Louhelainen ja Johanna Niilivuo Suomen Kylistä. Osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistavan mukaisesti tutkimus ja kehittäminen kulkevat läpi hankkeen rinnakkain toisiaan tukien. Kyse on tutkimuksellisesta lähestymistavasta osallistujien kanssa ja osallistujia varten ”With and For People”. Osallistava toimintatutkimus on yhdistelmä tieteellisyyttä ja käytännöllisyyttä – ennen kaikkea vuoropuhelun edistämistä näiden kesken. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.    

Lue lisää