Pysyvien työsuhteiden määrää lisätään Itä-Suomen yliopistossa osana strategista henkilöstö- ja taloussuunnittelua. Tavoitteena on tunnistaa aiempaa järjestelmällisemmin yliopiston pysyvät tehtävät sekä pitkän aikavälin henkilöstö- ja osaamistarpeet.
– Tämä henkilöstöpolitiikan muutos on yliopistokentällä ainutlaatuinen strateginen päätös. Vaikka 60 prosenttia rahoituksestamme on täydentävää rahoitusta, emme halua pitää sitä syynä määräaikaisuuksille, taustoittaa rehtori Tapio Määttä.
Jokainen laitos, osasto ja yksikkö tunnistaa pysyvät tehtävät ja henkilöstötarpeet osana vuosittaista strategista henkilöstösuunnittelua vuoden 2027 henkilöstö- ja taloussuunnittelukierroksesta (2028–2030) alkaen. Pysyvien työsuhteiden määrää ja tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.
– Tutkijoiden työurat ovat tyypillisesti pirstaleisia määräaikaisuuksien vuoksi. Tuoreen Tieteentekijöiden jäsenkyselyn mukaan 40 prosentilla tutkijoista on ollut työuransa aikana vähintään 10 palvelussuhdetta. Yritämme näitä akateemisten urien ongelmia lievittää uusilla linjauksillamme, Määttä toteaa.
Tavoitteena 85 prosentin vakinaisten osuus uraportaalla III
Opetus- ja tutkimushenkilöstön uraportaalla III (tyypillisimmät nimikkeet yliopistonlehtori ja yliopistotutkija) tavoitteena on kasvattaa vakinaisten kokoaikaisten työntekijöiden osuus vuoden 2025 tasosta eli 56 prosentista 85 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
– Tavoitteena ei ole pitää tiettyä henkilöstöosuutta pysyvästi määräaikaisena, vaan määräaikaisuuksien perusteet arvioidaan tapauskohtaisesti, tarkentaa henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Ulla Hurskainen.
Väitöskirjatutkijoiden ja tutkijatohtorien tehtävät (uraportaat I ja II) ovat määräaikaisia niiden pätevöitymisluonteen vuoksi. Määräaikaisuuden peruste arvioidaan silti kussakin tapauksessa tehtävän sisällön perusteella.
Pysyvien työsuhteiden tarpeiden arviointi koskee myös yliopiston asiantuntija- ja tukihenkilöstöä.
Työn jatkuvuutta tuetaan useilla keinoilla
Yliopisto ottaa käyttöön toimintamallin, jossa tohtorin tutkinnon jälkeistä tutkijan urakehitystä seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti koko post doc -vaiheen ajan. Ratkaisu uran seuraavasta vaiheesta tehdään jatkuvan arvioinnin perusteella ennen viiden vuoden post doc -vaiheen täyttymistä.
Myös vakinaistamispolulle (tenure track) rekrytoitavien palvelussuhderakennetta kehitetään. Pääsääntöisesti näissä uusissa rekrytoinneissa rinnalle solmitaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus soveltuvaan tehtävään.
Lisäksi yliopiston uramalleja ja tehtävänimikkeitä kehitetään ja edistetään siirtymiä tutkimus-, opetus- ja asiantuntijatehtävien välillä. Tavoitteena on myös kehittää toimintatapoja, joilla voidaan tukea työn jatkuvuutta esimerkiksi hankkeiden ja rahoituskausien nivelkohdissa.
