Suomessa on ensimmäistä kertaa muodostettu väestötason viitearvot terveyteen liittyvän toiminta- ja työkyvyn huomioivan elinajanodotteen arviointiin. Uusi tutkimus tarjoaa suomalaiset viitearvot niin arjen toimintakyvylle kuin työkyvylle sekä niiden pohjalta lasketulle toiminta- ja työkykypainotetulle elinajanodotteelle.
Tutkimus on osa yhtenäisten kansainvälisten mittarien kehitystyötä ja vastaavia väestötason viitearvoja on aiemmin raportoitu Australiasta ja Kanadasta.
– Tavoitteenamme on kehittää kansainvälisesti vertailukelpoinen mittari, joka huomioi elinajan pituuden lisäksi sen, kuinka hyvin ihmiset kykenevät osallistumaan yhteiskuntaan, työelämään, kotitalouden ylläpitämiseen ja muihin arjen toimintoihin. Suomen tulokset ovat tärkeä lisä tähän kokonaisuuteen, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Toimintakyky ja työkyky mitattiin koko aikuisväestössä
Aineisto perustui kesällä 2024 toteutettuun väestötutkimukseen, johon osallistui 3 644 iältään 20–79-vuotiasta suomalaista. Aineisto edusti maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan Suomen aikuisväestöä.
Tutkimuksessa muodostettiin toiminta- ja työkykyä kuvaava kerroin, jonka arvot vaihtelevat välillä 0–1. Arvo 1 kuvaa täydellistä toiminta- ja työkykyä ja arvo 0 täydellistä kyvyttömyyttä suoriutua päivittäisistä tehtävistä tai tehdä työtä. Esimerkiksi arvo 0,80 tarkoittaa, että henkilö kykenee keskimäärin toimimaan noin 80 prosentilla täydestä toiminta- ja työkyvystään sairauksiensa tai vaivojensa vuoksi.
Suomen aikuisväestön keskimääräinen toiminta- ja työkykykerroin oli 0,77. Miehillä kerroin oli 0,78 ja naisilla 0,76.
– Terveystaloudellisissa arvioinneissa terveyden vaikutuksia tarkastellaan yleensä lähinnä ansiotyön näkökulmasta. Halusimme huomioida myös kotityöt, läheisistä huolehtimisen ja muut palkattomat tehtävät, jotka ovat merkittävä osa ihmisten jokapäiväistä toimintaa ja yhteiskunnan toimivuutta. Niiden merkitys jää kuitenkin usein näkymättömäksi taloudellisissa arvioinneissa, eikä niitä huomioida esimerkiksi bruttokansantuotteessa, kertoo tutkimuksen päätutkija, yliopistotutkija Piia Lavikainen.
Uusi mittari yhdistää elinajanodotteen sekä toiminta- ja työkyvyn
Tutkimuksessa laskettiin myös toiminta- ja työkykypainotettu elinajanodote (Productivity-Adjusted Life Expectancy, PALE). Mittari yhdistää väestön elinajanodotteen sekä tiedot terveydentilan aiheuttamista toiminta- ja työkyvyn menetyksistä.
Vaikka 20-vuotiaan suomalaisen miehen voidaan odottaa elävän keskimäärin noin 80-vuotiaaksi ja naisen noin 85-vuotiaaksi, toiminta- ja työkykypainotettu elinajanodote oli miehillä 42,9 vuotta ja naisilla 46,1 vuotta. Mittari kuvaa niitä elinvuosia, jolloin ihmiset voivat osallistua arjen toimintoihin ja työhön täysin ilman terveydentilan aiheuttamia toiminta- ja työkykyrajoitteita.
– Perinteinen elinajanodote kertoo, kuinka pitkään ihmiset elävät. Tämä mittari kertoo lisäksi, kuinka suuren osan jäljellä olevasta elämästään ihmiset voivat odottaa elävänsä hyvässä toiminta- ja työkyvyssä, huomioiden sekä palkallinen että palkaton tuottava toiminta ja niiden heikentyminen terveydentilan vuoksi, Martikainen toteaa.
Uusi työkalu sairauksien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin
Tutkijoiden mukaan uudet viitearvot tarjoavat tärkeän vertailupohjan arvioitaessa sairauksien ja terveysongelmien vaikutuksia toiminta- ja työkykyyn väestötasolla. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi sairauden aiheuttamaan taloudellisen taakan arvioinnissa ja eri väestöryhmien välisten erojen tarkastelussa sekä hyvinvointipolitiikan vaikuttavuuden arvioinnissa. Ikä- ja sukupuolikohtaiset viitearvot mahdollistavat sen, että sairauksien aiheuttamia toiminta- ja työkyvyn menetyksiä voidaan verrata koko väestön tavanomaiseen tasoon. Lisäksi tulokset tukevat kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jossa kehitetään ja yhdenmukaistetaan toiminta- ja työkykypainotetun elinajanodotteen kaltaisia mittareita terveyden yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi.
Aineisto kerättiin Yksilöllinen mielen hyvinvoinnin edistäminen korkean riskin aikuisväestössä: toimijuus, pelillistäminen ja digitaalinen interventio (PREWELL) -hankkeessa Next Generation EU -rahoituksella.
Lisätiedot:
Yliopistotutkija Piia Lavikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, piia.lavikainen (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/piia.lavikainen/
Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, janne.martikainen(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/janne.martikainen/
Tutkimusartikkeli: Lavikainen P, Heiskanen J, Ademi Z, Baek Y, Mäki-Opas T, Martikainen J: Normative Values for Paid and Unpaid Work Productivity for Estimating Productivity-Adjusted Life Expectancy in Finland. Social Science & Medicine. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2026.119723
