Teologian tohtori Niilo Lahti, filosofian tohtori Carolina Voigt, filosofian maisteri Mikael Marttinen ja filosofian tohtori Heli Huhtamaa ovat saaneet Itä-Suomen yliopiston vuoden 2018 nuoren tutkijan palkinnon. Rehtori Jukka Mönkkönen ja akateeminen rehtori Harri Siiskonen valitsivat jokaisesta tiedekunnasta yhden palkittavan professorien esitysten perusteella. Valintakriteereinä korostuivat väitöskirjan korkean laadun lisäksi monitieteinen ja innovatiivinen, eri menetelmiä yhdistävä lähestymistapa, tutkijanuran hyvät jatkonäkymät sekä kansainvälisyys.
Uusi näkökulma uskonnolliseen polemiikkiin
Filosofisen tiedekunnan nuoren tutkijan palkinnon sai Niilo Lahti, joka tutki väitöskirjassaan Paavalin ajatuksenkulkua ja argumentaatiota 1. Korinttilaiskirjeen jaksossa 4:18–7:40. Lahden matemaattinen taustakoulutus yhdistettynä perusteelliseen filologian ja eksegetiikan hallintaan mahdollisti modernin argumentaatiotutkimuksen soveltamisen antiikin teksteihin. Tämä uusi avaus auttoi hahmottamaan Paavalin logiikkaa ja tavoitteita tavalla, johon perinteiset metodit eivät ole kyenneet. Väitöskirja sai teologian alalla harvoin käytetyn arvolauseen laudatur.
Haastavan metodiikkansa sekä oivaltavien ja syvällisesti perusteltujen tulostensa perusteella väitöskirja on kansainvälinen läpimurto oppialallaan. Lisäksi aiheella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä Lahti onnistui avaamaan tekstissä esiintyvän uskonnollisen polemiikin ja mustamaalauksen taustoja ja luonnetta. Tutkimus auttaa ymmärtämään myös tämän päivän islamiin ja kristinuskoon liittyvää polemiikkia. Tämä on tarpeen esimerkiksi yhteiskuntamme pyrkiessä reagoimaan uskonnollisesti motivoituun väkivaltaan.
Niilo Lahti on kansainvälisesti hyvin verkottunut, innovatiivinen ja tehokas nuori tutkija, joka opiskeli jatko-opintojensa aikana vuoden ajan myös argumentaatioanalyysin metodiikkaa Amsterdamin yliopistossa.
Ikiroudan sulaminen lisää kasvihuonekaasupäästöjä
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa nuoren tutkijan palkinto myönnettiin Carolina Voigtille, joka tutki väitöskirjassaan ilmaston lämpenemisen ja ikiroudan sulamisen vaikutusta kasvihuonekaasujen päästöihin arktisista ekosysteemeistä. Tutkimustyö tehtiin erittäin vaativissa olosuhteissa Luoteis-Venäjän tundra-alueilla. Erityisen merkittävän tutkimuksesta tekee se, että arktisiin maihin on varastoitunut valtava määrä hiiltä ja typpeä, jotka voivat vapautua ilmakehään kasvihuonekaasuina. Tutkimuksessaan Voigt havaitsikin kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyvän ilmaston lämmetessä ja ikiroudan sulaessa sekä osoitti ensimmäistä kertaa, että lämpenemisen myötä myös voimakkaan kasvihuonekaasun, typpioksiduulin, päästöt tulevat todennäköisesti kasvamaan. Väitöskirjan tulokset ovat kansainvälisesti erittäin merkittäviä ja innovatiivisia, ja ne on julkaistu korkeatasoisissa kansainvälisissä lehdissä.
Carolina Voigt työskentelee parhaillaan vierailevana tutkijana Tukholman yliopistossa.
Uutta tietoa Alzheimerin taudin varhaisvaiheesta
Terveystieteiden tiedekunnassa nuoren tutkijan palkinnon sai Mikael Marttinen. Hänen väitöstyönsä keskittyy selvittämään Alzheimerin taudin varhaisvaiheeseen liittyviä molekyylitason mekanismeja hyödyntäen moderneja omiikka-teknologioita ja ihmisaivonäytteitä. Väitöstyö yhdisti uraauurtavalla ja ainutlaatuisella tavalla biolääketieteellisen translationaalisen tutkimuksen vahvaan nykyaikaiseen omiikkapohjaiseen tutkimukseen ja suurten tietoaineistojen bioinformatiivisiin analyyseihin. Marttinen tunnisti ihmisen aivoista useita uusia proteiineja joiden ilmentymisessä on muutoksia jo hyvin varhaisessa vaiheessa Alzheimerin tautia. Tunnistetut proteiinit voivat jatkossa osoittautua hyödyllisiksi Alzheimerin taudin varhaisina biologisina merkkiaineina tai kehitettäessä uusia lääkehoitoja.
Marttinen on väitöstutkimuksensa ohella tukenut aktiivisesti muiden tutkimusryhmän jäsenten tutkimustyötä ja tästä osoituksena hänellä on seitsemän jo julkaistua ja kolme julkaistavaksi lähetettyä kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä artikkelia. Väitöksensä jälkeen Marttinen suuntaa post dociksi Euroopan molekyylibiologian laboratorioon (EMBL) Saksaan.
Puun vuosirenkaista apua historiantutkijoille
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan nuoren tutkijan palkinnon sai Heli Huhtamaa. Huhtamaan väitöskirja toi uuden ja kokonaisvaltaisen näkökulman ilmaston, katovuosien ja nälänhätien väliseen yhteyteen keskiajan ja uuden ajan alun Koillis-Euroopassa. Uusi menetelmä, jolla voidaan rekonstruoida satovaihteluita puun vuosirengassarjoista, mahdollisti niukkojen kirjallisten lähteiden täydentämisen ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen kyseenalaistamisen.
Kahden maisterintutkinnon tuloksena Huhtamaalla on vahvaa historian ja maantieteen teoreettismetodologista osaamista, joka johti väitöstutkimuksessa etenkin menetelmällisesti poikkeuksellisen innovatiiviseen ja aidosti tieteidenväliseen kokonaisuuteen. Tämä on johtanut hänet yhteistyöhön myös luonnontieteilijöiden kanssa. Väitöstyön tulokset on julkaistu korkeatasoisissa julkaisusarjoissa ja yksi artikkeleista sai Journal of Historical Geographyn Highly Commended -tunnustuksen.
Huhtamaa toteutti väitöstyönsä kansainvälisessä yhteisohjausjärjestelyssä (Cotutelle) Itä-Suomen ja Bernin yliopistoissa. Hän on ennakkoluuloton tieteenalojen raja-aitojen rikkoja ja on jo nyt luonut itselleen nimen ilmastohistorian tutkimuksessa maailmalla. Tällä hetkellä Huhtamaa työskentelee post doc -tutkijana Utrechtin yliopistossa ja on jo sopinut post doc-kaudesta Heidelbergin yliopistossa.
Lisätietoja:
Rehtori Jukka Mönkkönen, p. 029 445 8001, jukka.monkkonen (a) uef.fi
Akateeminen rehtori Harri Siiskonen, p. 0294 45 8018, harri.siiskonen (a) uef.fi
