Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 23 akatemiatutkijalle keskiviikkona 4. toukokuuta.
Itä-Suomen yliopistosta akatemiatutkijan rahoituksen saivat FT, dosentti Taija Kaarlenkaski ja KT Heta Tuominen. Molemmissa tutkimuksissa rahoitus on 447 650 euroa.
Taija Kaarlenkaski tutkii, miten maidontuotantoon ja -kulutukseen liittyvät merkitykset ja käytännöt ovat muuttuneet Suomessa 1950-luvulta tähän päivään tultaessa. Tutkimuksen aineistoina käytetään muun muassa Maito ja terveys ry:n ja Valion arkistoaineistoja, internetkeskusteluja sekä nykyisille maidontuottajille internetissä toteutettavaa kyselyä ja henkilökohtaisia haastatteluja.
Heta Tuomisen tutkimuksen aiheena on motivaation, perfektionismin ja opiskeluhyvinvoinnin kehityksellinen ja tilannekohtainen dynamiikka toisen asteen opintojen aikana. Projektissa kerätään neljän vuoden pitkittäisaineisto opiskelijoiden motivaation, perfektionismin ja hyvinvoinnin kehityksestä, jota täydennetään kaupunki- ja koulutason tiedoilla opiskelijahuollon resursseista sekä aineistolla opiskelijoiden tilannekohtaisesta motivaatiosta ja tunteista. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa opiskelijoiden motivaation ja hyvinvoinnin kehityksestä ja yhteyksistä niin opiskelijan tilannekohtaisiin tunnekokemuksiin kuin koettuun opiskeluhuollon palvelujen tarpeeseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseen.
Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi samalla tutkijatohtorin rahoituksen yhteensä 29 tutkijalle. Itä-Suomen yliopistosta tutkijatohtorin rahoituksen saivat Annukka Lahti, Samuli Kaislaniemi ja Subhanjan Sengupta.
Annukka Lahden tutkimus pureutuu lesbojen, homojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queer- (LHBTIQ+) ihmisten suhteiden ongelmiin ja eroihin. Tutkimus toteutetaan eri kaupungeissa Suomessa ja Isossa Britanniassa.
Samuli Kaislaniemen tutkimus käsittelee kirjekulttuuria 1600-luvun Englannissa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa sekä englantilaisen kirjekulttuurin esineellisyyden historiasta sekä siitä, miten eri sosiaaliset ryhmät käyttivät kirjeiden materiaalisuutta merkityksellisesti.
Subhanjan Senguptan tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten sosiaalinen osallisuus kiertotaloudessa voi toteutua. Tutkimus tarkastelee mikroyrittäjyysmahdollisuuksia ja sitä, miten vähäosaisille ja yhteiskunnan marginaalin jääville ihmisille voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia ja rakentaa osallisuutta kiertotaloudessa.
Tiedotteen lähde: Suomen Akatemia, https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/2022/kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-aloille-23-uutta-akatemiatutkijaa/.