Metsä- ja ympäristötieteissä tilastotieteellä on vahva rooli niin tutkimuksessa kuin käytännön sovelluksissakin. Kansalliset ja kansainväliset arviot metsävaroista perustuvat tilastollisiin otantatutkimuksiin, ja arviot metsien kasvusta tilastollisiin ennustemalleihin. Alan tutkimuksissa käytetään tilastollisia menetelmiä lähes aina erottamaan todelliset ilmiöt satunnaisesta kohinasta. Ennustemalleja käytetään myös vaikkapa silloin, kun laserkeilausaineiston pohjalta arvioidaan metsikkökuvioiden puuston määrää, rakennetta ja kasvua.
Itä-Suomen yliopistossa näihin aihepiireihin liittyvä osaaminen on kansainvälistä huippua. Tämän osaamisen pohjalta Yhdysvaltalainen CRC press- kustantaja julkaisi äskettäin kansainvälisen tieteellisen oppikirjan Biometry for forestry and environmental data: With examples in R. Aikaa kustannussopimuksen tekemisestä kirjan julkaisemiseen meni lopulta kuusi vuotta, vaikka materiaalia oli jo aluksi valmiina luentomonisteiden muodossa.
—Nykyisin tieteessä haetaan nopeita tuloksia, ja siksi julkaistavat kirjatkin ovat yleensä kokoomateoksia. Esitystavaltaan yhtenäisten ja koherentin monografian kirjoittaminen on paljon työläämpää ja harvinaisempaa. On todella hienoa, että Itä-Suomen yliopistossa arvostetaan myös tällaista hidasta tiedettä, kertovat kirjan kirjoittajat soveltavan tilastotieteen professori Lauri Mehtätalo sekä metsäbiometrian dosentti Juha Lappi.
—Kirja on saanut hyvän vastaanoton, ja esimerkiksi Uumajan metsäyliopisto otti sen heti oppimateriaaliksi omille kursseilleen. Aiemmin kirjan lukuja jaettiin myös verkossa, mikä houkutteli niin ulkomaisia vieraita oppiin Joensuuhun, kuin myös kutsuja opetustehtäviin muun muassa Helsingin yliopistoon, Luonnonvarakeskukseen, Ruotsiin, Saksaan ja Itävaltaan.
—Erityisesti tutkijakollegat ovat pitäneet siitä, että kirjassa vaikeiksi koettuja tilastotieteen asioita on selvennetty runsailla esimerkeillä, joihin liittyvät ohjelmakoodit on jaettu kokonaisuudessaan joko kirjassa, sen verkkosivulla tai kirjan liitteeksi tehdyssä aliohjelmakirjastossa, kertoo Mehtätalo.
Tilastolliset menetelmät ovat perustyökaluja kaikilla tieteenaloilla, joilla kerätään numeerisia aineistoja, eikä yhteiskunnan digitalisaatio ja suurten datamassojen lisääntynyt saatavuus ole niiden tarvetta vähentänyt.
—Tilastollisten menetelmien kunnollinen ymmärtäminen on tutkijoidenkin keskuudessa monesti heikolla tolalla. Olemme koittaneet kirjassa oikoa yleisiä tilastomenetelmiin liittyviä väärinkäsityksiä. Huono tilastotieteen ymmärtäminen voi johtaa virhetulkintoihin ja siihen, että isolla rahalla kerättyä aineistoa ei voida täysimääräisesti hyödyntää, Lappi toteaa.
Kirja on suunnattu pidemmälle edistyneille opiskelijoille ja tutkijoille. Vaikka se vaatii pohjalle tilastotieteen opintoja, on siinä esitetyillä menetelmillä yhteyksiä käytännön sovelluksiin vaikkapa metsien tilavuutta arvioitaessa.
—Arviot voivat perustua pelkästään laserkeilausaineistosta tehtäviin malleihin. On harvoin tiedostettu edes tutkijoiden keskuudessa, että toisin kuin perinteinen maastoinventointi, laserkeilausmenetelmä systemaattisesti aliarvioi puuston määrää suuripuustoisissa metsissä ja yliarvioi sitä pienipuustoisissa metsissä, kertoo Mehtätalo.
Itä-Suomen yliopiston lisäksi kirjan valmistumista ovat taloudellisesti tukeneet Metsämiesten säätiö ja Suomen metsätieteellinen seura.
Kirjan sivu kustantajan verkkosivuilla
Kirjan julkistamiskahvitilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Agora-rakennuksen salissa AT100 keskiviikkona 9.9. klo 14.
Lisätietoja: Professori Lauri Mehtätalo, p. 050 442 2962, lauri.mehtatalo(a)uef.fi
