Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä Maria Surakan pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten lukiolaisten tietoja ja asenteita mikromuoveihin liittyen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Joensuun ja Kuopion alueelta loppuvuodesta 2018. Tutkimukseen osallistui 282 lukiolaista, joista joensuulaisia oli 149 ja kuopiolaisia 133.
Itäsuomalaiset lukiolaiset olivat hyvin tietoisia muovin ja mikromuovien valmistuksesta, esiintyvyydestä, lähteistä, käytöstä ja ongelmista. Valtaosa lukiolaisista tiesi, että mikromuoveja esiintyy valtamerissä, mutta alle puolet tiesi niitä esiintyvän myös Kallavedessä ja Pielisjoessa.
Lukiolaiset olivat saaneet eniten tietoa mikromuoveista sosiaalisen median, sanomalehtien ja lukion kautta. Tulos osoittaa lukiolaisten seuraavan aktiivisesti uutisia ja sosiaalista mediaa, sekä lukion käsittelevän ajankohtaisia teemoja opetuksessaan. Lukion Ekologia ja ympäristö -kurssin käyminen ja ympäristöasioista kiinnostuneisuus olivat keskeisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttivat lukiolaisten tietoihin ja asenteisiin. Lukiolaisten vastauksissa nousivat keskeisesti esiin huoli ja tarve puuttua mikromuoviongelmaan, mutta myös kattavan tutkimustiedon puute mikromuovien mahdollisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.
Lukiolaiset kokivat yhteiskunnan roolin tärkeäksi mikromuovien määrän vähentämisessä esimerkiksi lainsäädännöllisten toimien ja ihmisten tietoisuuden lisäämisen kannalta. Lukiolaisista valtaosa koki myös voivansa itse vaikuttaa mikromuovien määrään jotenkin. Tulos on merkittävä, sillä ympäristöasioita ratkottaessa on tärkeää, että yksittäiset ihmiset kokevat, että heidän toimillaan ja valinnoillaan on merkitystä. Ympäristöasioissa omien vaikutusmahdollisuuksien ymmärtäminen lisää halukkuutta osallistua, sekä toiveikkuutta ympäristöasioiden ratkaisusta tulevaisuudessa. Yleisimmäksi tavaksi itse vaikuttaa mikromuovien määrään mainittiin muovin oikeaoppinen kierrättäminen. Muita yleisiä keinoja olivat muovin kuluttamisen ja roskaamisen välttäminen, sekä vaihtoehtoisten materiaalien hyödyntäminen muovin rinnalla.
Vuoteen 2050 mennessä maailman muovin määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan. Alle 5 millimetrin kokoiset muovin palaset luokitellaan mikromuoviksi. Mikromuovit ja niiden mahdollisesti aiheuttamat ongelmat ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä viime aikoina kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Mikromuoveja syntyy muovituotteiden hajoamisen, liukenemisen ja haurastumisen kautta. Lisäksi mikromuoveja käytetään esimerkiksi muoviteollisuuden raaka-aineena ja kosmetiikka -ja hygieniatuotteissa.
Lisätietoja: Maria Surakka, p. 0400 387 496, mariakaroliinasurakka (a) gmail.com
Linkki Pro gradu -tutkimukseen http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190587
Biologian varaoppiainevastaava Eeva Kuusela, eeva.kuusela (a) uef.fi
Yliopistonlehtori Sirpa Kärkkäinen, sirpa.a.karkkainen (a) uef.fi
Tutkimusjohtaja Jarkko Akkanen, jarkko.akkanen (a) uef.fi
