Nanotekniikan avulla vähemmällä on mahdollista saada enemmän
Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen ja materiaalien riittävyyden uudet tekniset ratkaisut löytyvät luonnontieteistä.
Nanotekniikka on ollut määrittävä tekijä materiaalikemian ja -tekniikan professori Jarkko J. Saarisen uralla.
—Tutkijan urani käynnistyi valon tutkimuksen ja fotoniikan nanorakenteiden parissa, joka laajentui myöhemmin paperi- ja materiaalitekniikkaan. Nykyisessä professuurissani pystyn yhdistämään kaikkea osaamistani, Saarinen sanoo.
Saarinen toimi aiemmin materiaalikemian apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa, ja sitä ennen tutkijana Åbo Akademissa, alanaan paperipohjaiset tuotteet ja nanopartikkelipinnoitteet. Saarinen on tuplatohtori: hän väitteli vuonna 2002 Joensuun yliopistosta, ja koronavuonna 2020 työn ohessa vielä Åbo Akademista.
—Nanotekniikan ja kiertotalouden avulla on mahdollista luoda hyvinvointia merkittävästi vähemmällä materiaalivirralla.
Saarisen mukaan kestävät materiaalit ovat tärkeä osa uutta DI-koulutusta. Siinä tullaan yhdistämään synteettisiä ja luonnonmateriaaleja, sekä parantamaan muun muassa muovien kiertotaloutta.
—Oma tutkimukseni liittyy valolla viritettävään katalyysiin eli fotokatalyysiin. Esimerkiksi vetytalous kehittyy nopeasti, ja uudentyyppiset rakenteet auttavat hyödyntämään enemmän auringonvaloa energian tuotannossa. Meillä käynnistyi juuri uusi Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke fotokatalyysiin liittyen.
Kielten osaaminen on tärkeää myös luonnontieteilijälle
Saarista kiinnosti Kanadassa asuminen jo yläasteella. Tämä unelma toteutui post doc -tutkijana Torontossa 2000-luvun alussa.
—Toronto oli kiva ympäristö, sinne oli helppo mennä, ja sain sieltä nopeasti ystäviä sekä tutkimusryhmästä, että harrastuksista. Iso etu Toronton vuosista oli englannin kielen taidon kehittyminen tosi sujuvaksi; nykyisin meillä esimerkiksi syventävistä opinnoista valtaosa luennoidaan englanniksi, kun kansainvälisiä opiskelijoita on paljon. Toronto oli myös upea kaupunki aktiiviselle jääkiekon seuraajalle, Saarinen muistelee.
—Post doc -tutkijana työskentely on tutkimuksen teon kannalta hienoa aikaa uralla, kun voi keskittyä päätoimisesti tieteen tekemiseen.
Toronton jälkeen Saarinen siirtyi tutkijaksi UPM:lle, jossa aloiteltiin uutta nanotekniikan tutkimusta.
— Minulla ei ollut siirtyessäni mitään taustaa paperiteollisuudesta. Väitöskirjan teko kuitenkin osoittaa, että pystyy ottamaan haltuun uusia asioita nopeasti. Ihminen oppii sitä, mitä tekee.
UPM:n jälkeen kymmenen vuotta kului Turussa Åbo Akademilla.
— Lukioikäisenä Lappeenrannassa en olisi koskaan uskonut tarvitsevani ruotsin kielen taitoa. Vuodet Åbo Akademissa opettivat toista. Kielten osaamisella on tärkeä rooli myös luonnontieteilijän elämässä, Saarinen toteaa.
Talven 2011-2012 Saarinen vietti tutkimusvaihdossa Hokkai-Gakuen yliopistossa Sapporossa Japanissa. Japani teki häneen suuren vaikutuksen.
—Olen käynyt Japanissa vuosien saatossa yli 10 kertaa. Siellä on vanha, hieno kulttuuri. Elämä on helppoa, kun kaikki on toimivaa, siistiä, kohteliasta ja turvallista. Mies voi lähteä Japanista, mutta Japani ei lähde miehestä, hän nauraa.
Vapaa-ajallaan Saarinen harrastaa penkkiurheilun lisäksi lukemista ja kuntourheilua. Jääkiekon lisäksi hän seuraa amerikkalaista jalkapalloa.
Saarisella on selkeä viesti tulevia opintojaan miettiville: kannattaa hakea opiskelemaan luonnontieteitä, jonka osaajille on kasvava tarve tulevaisuudessa.
—Luonnontieteissä ymmärretään, miten asiat toimivat nanomittakaavassa. Yhdistämällä nanotekniikkaa kiertotalouteen löytyvät ratkaisut kestävästi rakennettuun tulevaisuuteen, hän uskoo.
Lisätietoja:
Jarkko J. Saarinen, jarkko.j.saarinen@uef.fi, p. 050 442 2596
***
Jarkko J. Saarinen materiaalikemian ja -tekniikan professoriksi 1.1.2022 alkaen toistaiseksi
Tekniikan tohtori, Åbo Akademi 2020
Filosofian tohtori, Joensuun yliopisto 2002
Apulaisprofessori, materiaalikemia, Itä-Suomen yliopisto 2018–2021
Vanhempi tutkija, paperitekniikka, Åbo Akademi 2008–2017
Vieraileva tutkija, paperioptiikka, Hokkai-Gakuen yliopisto, Sapporo, Japani 2011–2012
Nanotutkija, UPM Tutkimuskeskus 2006–2008
Post doc -tutkija, fotoniikka, Toronton yliopisto, Kanada 2003–2006
Tutkija, nanorakenteiden dispersioteoria, Joensuun yliopisto 2000–2003
Dosentti, nanoteknologia, Åbo Akademi, 2016 –
Dosentti, nano-optiikka, LUT- yliopisto, 2005 –
