Englannin kielen ja kulttuurin professori Jopi Nyman oli marraskuussa kutsuttuna osallistujana Etelä-Afrikassa STIAS-instituutin järjestämässä Nobel in Africa -symposiumissa, johon osallistui myös kaksi kirjallisuuden nobelistia. Retrieving Pasts, Imagining Futures: Creative Forms in African Writing -tilaisuuteen oli kutsuttu valittuja ja merkittäviä tutkijoita ja kirjailijoita afrikkalaisen kirjallisuuden alalta sekä kirjallisuuden Nobel-palkinnosta vastaavan Ruotsin Akatemian jäseniä.
Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa sijaitseva Stellenbosch Institute for Advanced Study (STIAS) -tutkimuslaitos järjestää yhdessä Nobel-säätiön ja Ruotsin Akatemian kanssa Nobel in Africa -symposiumeja, joihin kutsutaan kunkin alan johtavia tutkijoita ja asiantuntijoita. Alat valitaan tieteellisten läpimurtojen tai yhteiskunnallisen ja kulttuurisen merkityksen perusteella.
Tänä vuonna tapahtuman pääteemana oli afrikkalainen kirjallisuus, ja yksi sen koollekutsujista oli vuonna 2021 kirjallisuuden Nobel-palkinnon vastaanottanut Abdulrazak Gurnah, Zanzibarissa syntynyt, mutta uransa Britanniassa kirjailijana ja tutkijana tehnyt monipuolinen kirjoittaja.
Kaikkiaan symposiumiin osallistui 40 johtavaa kirjailijaa ja kansainvälistä afrikkalaisen kirjallisuuden tutkijaa sekä Gurnahin ohella toinen Nobel-palkittu kirjailija, eteläafrikkalainen J.M. Coetzee. Tapaamisella haettiin vahvaa yhteyttä kirjailijoiden, kirjallisuuden tutkijoiden sekä muiden asiantuntijoiden, kuten kääntäjien, välille.
Vahva rajatutkimus antaa uutta myös kirjallisuuteen
Jopi Nyman on jo pitkään tutkinut jälkikoloniaalista englanninkielistä kirjallisuutta. Erityisesti hän tarkastelee tutkimuksissaan afrikkalaisen diasporan kirjallisuutta eli niin sanottua afroeurooppalaista kirjallisuutta. Hän on julkaissut tieteellisiä artikkeleita paitsi Gurnahista ja Coetzeesta, myös muista symposiumiin osallistuneista kirjailijoista.
– Olen erikoistunut heidän tuotantonsa tapoihin kuvata muuttoliikettä ja siirtolaisuutta sekä kulttuurien kohtaamista ja niiden sekoittumista. Viime aikoina olen hyödyntänyt ja soveltanut tutkimuksissani erityisesti humanistisen rajatutkimuksen käsitteitä ja metodologioita, rajapoetiikkaa. Nämä näkökulmat ovat selkeästi tuoneet uutta tutkimuksen kentälle, mikä on nyt havaittu laajemminkin, Nyman kertoo kutsunsa taustoja.
Symposium mahdollisti merkittäviä keskusteluita
Symposiumissa kiinnitettiin erityistä huomiota afrikkalaisen kirjallisuuden moninaisuuteen ja merkittävään rooliin kirjallisuuden globaalilla kentällä. Tätä tarkasteltiin niin tutkijoiden esitelmissä kuin kirjailijoiden omissa puheenvuoroissa. Ohjelmaan kuului myös kirjailijahaastatteluita sekä dialogeja.
– Kohtaamiset kirjailijoiden kanssa eivät ole kirjallisuudentutkijoillekaan aivan jokapäiväisiä. Henkilökohtaisesti pidin erityisen merkittävänä tapaamista ja ajatustenvaihtoa pitkän uran tehneen Gurnahin kanssa. Arvostan hänen reflektoivaa asennettaan Itä-Afrikalle erityisten kulttuuristen kohtaamisten ja alueen kulttuurihistorian merkityksestä osana teosten syntyhistoriaa ja kontekstia.
Gurnahin syntymäpaikka Zanzibarin saari on Nymanin mukaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen paikka, jossa vuosisatojen ajan ovat kohdanneet erilaiset imperiumit, kansat ja kielet, afrikkalaiset, arabit ja eurooppalaiset.
– Tällaisiin keskusteleviin tilaisuuksiin näin merkittävien kirjailijoiden kanssa en ole aiemmin päässyt osallistumaan.
Tutkimuksella pitkät juuret Itä-Suomessa
Nymanin tutkimus on osa Itä-Suomen yliopistossa tehtävää jälkikoloniaalisen kirjallisuuden tutkimusta, jonka juuret ovat osittain Joensuun yliopiston aikaisessa Afrikka-tutkimuksessa. Viime vuosina pääpaino on ollut erityisesti afrikkalaisen diasporakirjallisuuden ja siirtolaisuuden eri muotojen tarkastelussa.
– Oman tutkimukseni ohella on tässä kohtaa mainittava myös kirjallisuuden apulaisprofessori Anna-Leena Toivasen ranskankielistä diasporakirjallisuutta ja liikkuvuutta käsittelevä tutkimus. Erityisosaamisemme on juuri kulttuurien kohtaamisten, liikkuvuuden ja rajatematiikan analyysissä, mikä onkin yksi Itä-Suomen yliopiston globaaleista tutkimuksen profiilialueista.
BOMOCULT-tutkimusyhteisön kirjallisuuteen keskittyvä tutkimus onkin noussut kansainvälisesti arvostetuksi, ja kietoutuu näin osaksi huipputason tieteidenvälistä ja kansainvälisesti verkottunutta tutkimusta.