Keskustelu Venäjän vastaiselle rajalle rakennettavasta raja-aidasta on manipuloiva narratiivi, josta on tullut Suomessa valtavirtaa, sanoo professori Jussi P. Laine.
Raja-aita luo perusteetonta turvallisuuden tunnetta
Jussi P. Laine aloitti monitieteisen rajatutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa 2022. Samaan aikaan Suomen itärajalle suunniteltu aitahanke eteni vauhdilla ja maan hallitus esitti lisäbudjetissa kuuden miljoonan euron määrärahaa testiaidan rakentamiseen.
– Raja-aitoja on tutkittu maailmanlaajuisesti vuosia ja valtaosa tutkimuksista osoittaa konkreettisin esimerkein, ettei aidoista ole hyötyä, päinvastoin.
Laine kritisoikin prosessia, jolla poliittinen päätös raja-aidan rakentamisesta lyötiin läpi. Tutkittua tietoa ei hyödynnetty päätöksenteon tukena ja siinä konsultoitiin vain yhtä tahoa, Rajavartiolaitosta.
Keskustelu raja-aidan rakentamisesta oli virinnyt Suomessa syksyllä 2021, kun Valko-Venäjä käytti Puolan vastaisella rajalla pakolaisia hybridivaikuttamisen välineinä.
– Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, Suomessa aitakeskusteluun liitettiin klassinen Venäjän pelko. Korkeilta poliittisilta tahoilta keskustelussa toistettiin, että muuttunut turvallisuusympäristö luo perustelun aitahankkeelle. Kansalaisille raja-aita luo kuitenkin perusteetonta turvallisuuden tunnetta.
Rajoihin liittyvät ongelmat tulee tunnistaa
Jussi P. Laine on kansainvälisesti tunnettu muuttoliikkeiden, rajojen sekä ontologisen turvallisuuden rakentumisen tutkija. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin WSSAn nousevan huippututkijan palkinto. WSSA on kansainvälinen järjestö, joka edistää monitieteistä ja tieteidenvälistä tietämystä yhteiskuntatieteiden alalla.
Rajatutkimuksesta Laine kiinnostui jo opiskeluaikanaan Joensuun yliopistossa. Sodankäyneen isoisän kriittiset näkemykset Venäjästä vaikuttivat osaltaan siihen, että erityisesti Suomen itäinen raja kiehtoi nuorta opiskelijaa.
– On ylipäätään kiinnostavaa, miten pieni rajaviiva kartalla estää muodostamasta oman käsityksen maailmasta ja saa ihmisissä aikaan niin paljon tunteita, ajatuksia ja kiihkoa.
Laineen mukaan rajat ovat yksinkertaisia ratkaisuja monimuotoisiin ongelmiin ja on tärkeää tunnistaa niihin liittyvät ongelmat. Niin sanottu pakolaiskriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, ettei rajoilla pystytä torjumaan uhkia, vaikka ne suljettaisiinkin.
– Rajojen sulkeminen kertoo perimmäisestä turvattomuuden tunteesta, joka meillä Suomessakin on nyt konkretisoitunut keskusteluun fyysisestä raja-aidasta. Raja-aita ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, mutta luo kyllä psykologista turvallisuuden tunnetta siitä, että joku tekee asialle jotakin. Raja-aita on kuitenkin populistisena keinona kallis.
On ylipäätään kiinnostavaa, miten pieni rajaviiva kartalla estää muodostamasta oman käsityksen maailmasta ja saa ihmisissä aikaan niin paljon tunteita, ajatuksia ja kiihkoa.
Jussi Laine
Professori
Koronakriisi nosti kansallismielisen keskustelun pintaan
Laine painottaa, ettei itse rajoissa ole mitään pahaa, sillä rajaaminen on hyvin inhimillistä toimintaa. Ongelmia syntyy, kun kansallisuusaate kytketään mukaan rajaamiskäytäntöön.
– Esimerkiksi muuttoliikekeskustelussa usein esitetään, että ihmiset ovat kotoisin jostakin tietystä maantieteellisestä alueesta ja kuuluvat sinne. Jos tämä käsitys pystytään haastamaan, maailmasta tulisi paljon parempi paikka.
Keski-Euroopassa koronakriisi paljasti, kuinka vankka merkitys rajoilla on ihmisten identiteetille nykypäivänä. Laine muistuttaa, ettei rajojen sulkemisissa ollut kyse yksinomaan virologisesta katastrofista.
– Pinnan alla on kuohunut kansallissävyisiä aatteita ja euroskeptisyyttä. Ennen koronapandemiaa hyvin harva keskieurooppalainen valtavirtaa edustava poliitikko uskalsi sanoa, että rajat tulisi sulkea. Akuutin kriisin mentyä tästä on pidetty kiinni ja kansallismielinen keskustelu on noussut pintaan.
Rajat ovat yhteiskunnallisia laboratorioita
Rajatutkimuksen iso haaste on itse käsitteen laajuus, suurennuslasin alla ovat niin fyysiset rajat kuin rajaaminen ilmiönä. Tutkijoita kiinnostaa muun muassa se, mikä on rajojen rooli, miten eroavaisuuksia tehdään ja miten niitä määritellään sekä miten rajoja perustellaan ja annetaan niille oikeutus.
Laine kuvaa rajoja yhteiskunnallisiksi laboratorioiksi, joilla monet yhteiskunnalliset prosessit, kuten maahanmuutto, näkyvät aiemmin ja kirkkaampana kuin muualla yhteiskunnassa. Jos nämä prosessit havaitaan ajoissa, voidaan tehdä jotakin ennen kuin ongelmat alkavat vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin.
– Rajat ovat suurennuslaseja ja tutkimuksen tehtävänä on nostaa siellä havaittuja pieniä ongelmia esiin.
Jussi P. Laine
Professori, monitieteinen rajatutkimus, Itä-Suomen yliopisto 1.10.2022–
Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2013
Yhteiskuntatieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 2006
Rajatutkimuksen dosentti, Oulun yliopisto, 2017
Tärkeimmät tehtävät
Monitieteisen rajatutkimuksen apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto 2016–2022
Tutkija, Itä-Suomen yliopisto 2008–2016
World Social Science Association järjestön (WSSA) presidentti, 2021–
Kansainvälisen rajatutkimusjärjestön ABS:n presidentti 2020–2021
Jussi P. Laineen valokuvat:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/51744?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/51743?encoding=UTF-8
Lisätietoja
