Tuoreessa tiekartassa esitetään keinoja luonnonvaraisten pölyttäjäkantojen elvyttämiseksi ja tarhattujen mehiläisten suojelemiseksi.
Kahdeksan EU-rahoitteista tutkimushanketta on julkaissut asiantuntijaraportin, jossa varoitetaan eurooppalaisten yhteiskuntien häiriönsietokyvyn ja ruokaturvan vaarantumisesta, ellei Euroopan unioni onnistu pysäyttämään ja kääntämään luonnonvaraisten pölyttäjien katoa ja tukemaan tarhattujen mehiläisten elinolosuhteita. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Mirella Miettinen on yksi raportin tekemiseen osallistuneesta 135 tutkijasta. Raportin kirjoittajina on tutkijoita muun muassa ekosysteemiekologian, pölyttäjäekologian, ekologisen taloustieteen, yhteiskuntatieteiden, ympäristöhistorian, käyttäytymispsykologian, valtio-opin ja ympäristöoikeuden aloilta.
Raportin mukaan Euroopan unionin siiloutuneet hallintorakenteet ja niistä johtuva politiikan epäjohdonmukaisuus ovat merkittävimpiä esteitä pölyttäjäkantojen elvyttämiselle. Raportissa todetaan, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tehtävä pölyttäjäkannoista huolehtimisesta selkeä ja mitattavissa oleva ykkösprioriteetti maataloutta, ympäristöä, kemikaaleja, tutkimusta ja innovointia, kauppaa, rahoitusta, suunnittelua, lainsäädäntöä ja koulutusta koskevassa politiikassaan.
Tuleva pölyttäjäkriisi on raportin mukaan seurausta ihmisen huonosta luontosuhteesta. Se, että ihmiset nähdään luonnosta erillisinä ja sitä ylempiarvoisina ja että luonto mielletään ihmisen käyttöön tarkoitettuna resurssina, vahvistaa institutionaalisia rakenteita, joiden puitteissa luontoa hyödynnetään lyhytnäköisesti yksilöllisen ja aineellisen hyödyn vuoksi. Seurauksena on kestämättömiä maatalouskäytäntöjä, jotka uhkaavat vaarantaa ihmiskunnalle kriittisten ekosysteemien häiriönsietokyvyn.
Raportti varoittaa, että vaakalaudalla on muutakin kuin ruokaturva, sillä monet eurooppalaiset toimitusketjut ja toimialat ovat riippuvaisia kukkivien kasvien pölytyksestä. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa lääkekasvit, ravintolisät, bioenergiakasvit, biomateriaalit, tekstiilit, rehu, kosmetiikka, somistaminen, taide, kulttuuri ja matkailu.
Raportin mukaan monet yhteiskuntien keskeiset toimijat ymmärtävät pölyttäjiä huonosti, vaikka juuri heidän toimillaan voi olla ratkaiseva merkitys pölyttäjille. Raportissa suositellaankin, että ympäristölukutaito sisällytetään pakolliseksi osaksi ammattilaisten koulutusta kaikilla niillä aloilla, jotka vaikuttavat pölyttäjiin ja niiden elinympäristöihin.
Raportin pääkirjoittajan professori Jeroen van der Sluijsin mukaan monet ihmiset, joiden toiminta vaikuttaa pölyttäjiin ja niiden elinympäristöihin, tekevät jo parhaansa mehiläisten pelastamiseksi. Useimmilta kuitenkin puuttuu ymmärrys siitä, miten heidän toimintansa vähentää pölyttäjien määrää.
– Monet maanviljelijät esimerkiksi istuttavat kukkaniittyjä peltojensa pientareille, mutta harva tietää, että jotkut yöperhoslajit ovat mehiläisiäkin tehokkaampia pölyttäjiä. Yön hämärässä liikkuvat yöperhoset, kuten myös kukkakärpäset ja kovakuoriaiset, tarvitsevat kukkien lisäksi isäntäkasveja toukilleen. Useimmista siemensekoituksista ne kuitenkin puuttuvat, van der Sluijis sanoo.
Pölyttäjäkriisin välttääkseen Euroopan on puututtava EU:n toimintatapaan ja luovuttava sen siiloutuneista hallintorakenteista. Tämä edellyttää, että eri sektoreille hajaantuneisiin vastuisiin kiinnitetään huomiota, irtaudutaan ylhäältä alas tapahtuvasta politiikan suunnittelusta sekä korjataan eri hallinnonalojen välistä heikkoa koordinaatiota. Nämä ovat tekijöitä, jotka tällä hetkellä haittaavat pölyttäjäkantojen tehokasta elvyttämistä. Raportin kirjoittajien mukaan ristiriita, joka vallitsee lyhyen aikavälin tuotantotavoitteiden ja pölyttäjien tuottaman ekosysteemipalvelun säilyttämisen välillä, on ratkaistava mahdollisimman pian.
Raportti sisältää yksityiskohtaisen tiekartan, jossa on 15 kiireellistä ja tutkimusnäyttöön perustuvaa toimintasuositusta. Täysimääräisesti toteutettuina ehdotetut toimenpiteet voivat elvyttää pölyttäjäkantoja Euroopassa.
Asiantuntijaraportti verkossa: https://zenodo.org/records/20715669
