Ihmiskunnan vaikutus maapallon elokehään vaatii radikaaleja muutoksia talouden, lainsäädännön, politiikan ja hallinnan järjestelmissä, jotta tulevaisuus tarjoaisi ihmisille vielä mahdollisuuden hyvään, oikeudenmukaiseen ja kestävään elämään. Kansainvälinen tutkijaryhmä linjaa kestävyysmurroksen periaatteet ja toimenpiteet tutkimusartikkelissa, joka on ilmestynyt Nature-tiedelehden uuden sisarjulkaisun npj Urban Sustainabilityn ensinumerossa helmikuun lopussa.
Radical changes are needed for transformations to a good Anthropocene -artikkelin pääkirjoittajat ovat New Yorkin The New Schoolin apulaisprofessori Timon McPherson ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutin (HELSUS) professori Christopher M. Raymond. Artikkelin kirjoittajiin lukeutuu ympäristöoikeuden professori Niko Soininen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimusartikkeli tarkastelee tieteidenvälisestä näkökulmasta kestävyysmurrosta ja systeemisten muutosten tarvetta antroposeenin aikakaudella. Antroposeenilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin ihminen on yksi suurimmista maapallon elonkehään vaikuttavista ja muokkaavista tekijöistä. Globaaleja haasteita ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen kasvu, jääpeitteen nopea väheneminen sekä merien lämpötilan, happamuuden ja merenpinnan nousu. Kiihtyvään muutokseen vaikuttavat muun muassa väestön kasvu, elintason nousu, lentoliikenteen lisääntyminen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos esitetään usein dystooppisen synkkänä tulevaisuuskuvana, mutta tutkijaryhmä lähestyy kestävyysmurrosta myönteisen kautta.
– Elämme jo antroposeenia vaihetta, ja ympäristöongelmat ovat päässeet niin pitkälle, että niiden haittavaikutuksilta ei voi välttyä. Kun planeetan ekologiset rajat ovat tulossa vastaan, tarvitaan kestävyysmurros. Jos liberaaleja yhteiskunta- ja talousjärjestelmien perusrakenteita mietitään uudelleen, antroposeenista voidaan saada ihmisen kannalta paras mahdollinen, Soininen kertoo.
Tutkijoiden viisi periaatetta sisältävät kasvun, tehokkuuden, valtion, yhteisomistuksen ja oikeudenmukaisuuden uudelleentarkastelun. Soininen on osallistunut erityisesti valtion roolin tarkasteluun.
– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi valtioiden tulee muodostaa sitovia ja kokonaisvaltaisia ympäristötavoitteita sen sijaan, että valtiot yrittävät ohjailla pistemäisesti osaongelmia. Tähän tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Samaan aikaan on tunnistettava, ettei aikamme keskeisiä monimutkaisia ympäristöongelmia voi ratkaista yksin valtion toimenpitein tai oikeudellisin velvoittein. Keskeistä on saada yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta mukaan osaksi ratkaisua, Soininen sanoo.
Kasvulle ja tehokkuudelle tarvitaan taloudellisen kasvun mittaamisen lisäksi yhteiskunnallisen hyvinvoinnin mittareita. Kestävyystavoite tulisi ottaa osaksi yritysten ydinliiketoimintaa ja taloudellista tehokkuutta.
Yksityisesti omistetun tilan oheen tarvitaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa yhteisomistajuutta. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ympäristöongelmien ratkaisuja tulisi tarkastella myös sosiaalisista lähtökohdista, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat kovimmin vähäosaisiin ja marginaaliryhmiin. Lisäksi paikallisten toimijoiden kokemus ja ääni tulee saada kuuluviin hallintaprosesseissa.
Soininen korostaa, että sosiaaliset, ekologiset ja tekniset kytkökset järjestelmien välillä läpäisevät kaikki periaatteet.
– Systeemikytkökset ja -lähtöisyys ovat erityisen tärkeitä, jotta emme osaoptimoi jotain asiaa ja synnytä samalla eriarvoisuuden ja monimuotoisuuden ongelmia toisaalla. Tämä koskee paitsi yhteiskunnallista päätöksentekoa myös ohjausta ja tutkimusta.
Tutkimusartikkeli verkossa: McPhearson, T., M. Raymond, C., Gulsrud, N. et al. Radical changes are needed for transformations to a good Anthropocene. npj Urban Sustain 1, 5 (2021). https://doi.org/10.1038/s42949-021-00017-x.
Lisätietoja:
Niko Soininen, ympäristöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto, niko.soininen@uef.fi, p. +358 50 437 6342
Christopher M. Raymond, professori, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti, christopher.raymond@helsinki.fi, p. +358 50 556 0850
