Tutkijoiden selvitys painottaa kansalaisten ja laajojen sidosryhmien vahvempaa osallisuutta Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän kehittämisessä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on vahva tahtotila yhteentoimivan palvelujärjestelmän rakentamiseksi, mutta sitä tukevan yhteensovittavan johtamisen kehittäminen on jäänyt rakenteellisen uudistuksen ja pistemäisen sisällön kehittämisen varjoon. Lisäksi esiin nousee huoli kansalaisten ja laajojen sidosryhmien osallisuudesta palvelujärjestelmän kehittämiseen, osoittaa Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkijoiden tuore selvitys.
Tutkijat tarkastelivat yhteensovittavan johtamisen edellytyksiä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Pohjois-Savon alueella integraatiokehitystä ei ole lähdetty ennakoimaan samalla tavoin, kuin monien muiden maakuntien alueella on tehty.
Selvityksen mukaan kansalaisten osallisuus ja aluedemokratian rooli onkin Pohjois-Savon hyvinvointialueella vielä kehittyvässä vaiheessa. Sidosryhmistä esimerkiksi kolmannen sektorin hyödyntäminen voi jäädä vaillinaiseksi, jos järjestökenttää ei kyetä ottamaan aidosti mukaan palvelujärjestelmän kehittämiseen. Riskinä on, ettei palvelujärjestelmän uudistukselle asetettuja vaikuttavuus- ja aluedemokratian tavoitteita saavuteta tai ne toteutuvat vajaavaisesti.
Selvityksen tulosten mukaan kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan ja sen kehittämiseen tulisi varmistaa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kansalaisten osallisuutta tukevia käytäntöjä sekä kansalaiskeskustelua aluetason poliittisen päätöksenteon kysymyksistä tulisi vahvistaa.
Yhteentoimivan palvelujärjestelmän kehittäminen ja johtaminen edellyttää monipuolista tietopohjaa
Hyvinvointialueen käynnistyminen tuo mukanaan uudenlaisia tarpeita tiedon siirtämiselle ja hyödyntämiselle.
Tiedon hyödyntämisen prosesseja tulisi tarkastella hyvinvointialuetasoisesti. Esimerkiksi ymmärrys väestön palvelutarpeista auttaa vastaamaan kysymykseen siitä, mitä yhteensovitetaan ja miksi. Usein tieto ei kuitenkaan ole siinä muodossa, että sitä voisi suoraan hyödyntää hyvinvointialueen päätöksenteossa, jolloin tietovirrat jäävät irrallisiksi johtamisen käytännön prosesseista, muistuttavat selvitykset tekijät.
Erityisesti kansalaislähtöistä tiedontuotantoa, ennakoivan hyvinvointitiedon hyödyntämistä ja kokemusperäisen tiedon käyttöä tulisi kehittää ja hyödyntää paremmin palvelujärjestelmän johtamisessa, toiminnan kehittämisessä ja poliittisessa päätöksenteossa.
Alueen korkeakoulujen ja yritysten mukaan ottamisessa mahdollisuuksia
Selvitys pohjustaa myös hyvinvointialueiden toiminnan arviointia jatkossa. Hyvinvointialueiden toiminnan tarkastelu, arviointi ja kehittäminen edellyttävät monitieteellistä ja -alaista yhteistyötä.
Pohjois-Savon korkeakoulut kouluttavat hyvinvointialueen toiminnan kannalta keskeisiä osaajia. Selvitys nostaakin esiin alueen yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tarjoaman valmiin potentiaalin yhteentoimivan palvelujärjestelmän kehittämiseksi.
Selvitys on luettavissa verkkoversiona: Ilola Kirsi, Kivivirta Ville, Rämä Susanna, Hilama Pirjo, Kinnunen Ulla-Mari, Laihonen Harri, Linna Miika, Paronen Elsa: “Keskitytään oikeisiin asioihin himmelien sijaan”: selvitys yhteensovittavan johtamisen edellytyksistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella, Itä-Suomen yliopisto 2023.
