Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa havaittiin, että karnitiinin saanti ensimmäisten elinviikkojen aikana edistää pienillä keskosilla parempaa kasvua ja suurempaa aivojen kokoa laskettuna aikana. Karnitiinin saanti erityisesti rintamaidosta näyttää olevan yhteydessä parempaan kasvuun. Tulokset julkaistiin Nutrients-lehdessä.
Karnitiini on aminohapon kaltainen yhdiste, jonka tärkein tehtävä elimistössä on pitkäketjuisten rasvahappojen kuljettaminen solujen ”voimalaitoksiin” eli mitokondrioihin energian tuottamista varten. Lisäksi tutkimuksissa on esitetty, että karnitiinilla saattaa myös olla vaikutuksia hermoston kehittymiseen. Karnitiinia saadaan ravinnosta ja elimistö tuottaa sitä myös itse. Keskosilla keskeisimmät karnitiinin lähteet ovat rintamaito ja karnitiinia sisältävät äidinmaidonkorvikkeet.
Pienillä keskosilla suurentunut riski karnitiinin puutokselle
– Pienet keskoset eli alle 32. raskausviikolla syntyneet ovat riskissä karnitiinin puutokselle, koska epäkypsän elimistön karnitiinin tuotanto on vähäistä, kudosten karnitiinivarastot ovat pienet ja saanti ravinnosta rajallista. Samalla karnitiinin tarve on suurentunut nopean kasvun vuoksi, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Suvi Manninen.
Karnitiinin saannin ja veren karnitiinipitoisuuksien yhteyksiä keskosten kasvuun tai aivojen kokoon ei ole aiemmin tutkittu pitkittäisessä tutkimusasetelmassa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa määritettiin keskosten veren karnitiinipitoisuudet kolmessa aikapisteessä. Lisäksi ravintoaineiden, mukaan lukien karnitiinin, saanti laskettiin ensimmäisten viiden viikon ajalta syntymän jälkeen. Tutkijat tarkastelivat veren karnitiinipitoisuuksien sekä ravitsemuksen yhteyksiä painon, pituuden ja päänympäryksen kasvuun sekä magneettikuvauksella määritettyihin aivomittoihin.
Karnitiinin saanti sekä verestä mitatut vapaa karnitiini ja lyhytketjuiset asyylikarnitiinit olivat yhteydessä keskosten kasvuun sekä erityisesti pikkuaivojen kokoon. Näiden yhteyksien lisäksi ravinnon karnitiinin havaittiin korreloivan verestä mitattujen vapaan karnitiinin sekä lyhytketjuisten asyylikarnitiinien pitoisuuksiin, mikä viittaa siihen, että näitä karnitiinipitoisuuksia voidaan pitää karnitiinin saannin markkereina.
Tarvitseeko karnitiinia antaa ravintolisänä?
– Karnitiinia on vaihtelevia määriä sekä rintamaidossa että äidinmaidonkorvikkeissa. Parenteraaliset eli suonensisäisesti annettavat ravintovalmisteet sen sijaan eivät yleensä sisällä karnitiinia, dosentti, neonatalogi Ulla Sankilampi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Karnitiinia on mahdollista antaa lisänä parenteraalisesti, mutta tutkimusnäyttö karnitiinilisän hyödyistä on edelleen ristiriitaista eikä sitä yleisesti suositella nykyisissä keskosten parenteraalista ravitsemusta koskevissa suosituksissa.
Lisätutkimusta tarvitaan vielä sen osalta, onko karnitiinilisän käyttö tarpeen esimerkiksi pitkittyneen parenteraalisen ravitsemuksen aikana ja toisaalta, onko rintamaidon rikastaminen karnitiinilisällä tarpeellista joissain tilanteissa keskosten ravitsemushoidossa.
Lisätietoja:
Suvi Manninen, TtT, tutkijatohtori, suvi.manninen(at)uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Twitter: @suvi_manninen
Ulla Sankilampi, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, ulla.sankilampi(at)kuh.fi
Itä-Suomen yliopisto / KYS
Tutkimusartikkeli:
Manninen, S.; Silvennoinen, S.; Bendel, P.; Lankinen, M.; Schwab, U.S.; Sankilampi, U. Carnitine Intake and Serum Levels Associate Positively with Postnatal Growth and Brain Size at Term in Very Preterm Infants. Nutrients. 2022;14(22):4725.
