Miltä maapallo näyttää kymmenien kilometrien korkeudessa? Miten lämpötila muuttuu ilmakehässä? Miten ilmakehää voidaan tutkia?
Nämä kysymykset mielessään lähettivät käsityötieteen opettajaopiskelijat sekä Joensuun lyseon lukiolaiset tällä viikolla matkaan säähavaintopallon. Pallo oli rakennettu tiiviissä yhteistyössä, ja se lensi lopulta noin 28 kilometrin korkeuteen stratosfäärissä. Pallo mittasi noin kolmetuntisen lennon aikana muun muassa ilman lämpötilaa, hiilidioksidin, kosteuden, ilmanpaineen ja ultraviolettisäteilyn määrää. Lisäksi sääpallot kuvasivat lentotapahtumaa.
– Sääpallo lensi oletetun kaltaisesti Venäjän Suojärven seutuville. Tämä oli erittäin hyvin onnistunut opetustilanne etenkin yhteistyökumppaneidemme ansiosta, tiivistää projektitutkija Ville Tahvanainen.
Sääpallot toteutettiin ainutlaatuisessa yhteistyössä. Mukaan projektiin saatiin joensuulaistaustainen Vaisala Oy, joka on erikoistunut nimenomaan sääpallolaitteisiin. Lisäksi paikkatietoasiantuntemusta projektiin toi joensuulainen Arbonaut Oy.
– Pallosta saatujen tietojen mukaan ilmankosteudenmuutokset kertoivat sen hetkisten sadepilvien olevan noin kahden kilometrin paksuisia. Lämpötila pallon puhkeamiskorkeudessa oli noin 65 astetta pakkasen puolella. Myös ilmavirtaukset olivat maanpintaan nähden yläilmoissa varsin suuret, sillä parhaimmillaan pallo matkasi yli 25 metriä sekunnissa.
Sisältötietoa ilmakehästä saatiin siis paljon ja monipuolisesti, mutta ennen kaikkea kiinnostus ja taito tutkia ilmakehää tuntui opiskelijoiden keskuudessa kasvaneen lentosimulaatio-opetuksen aikana.
Lukiolaiset purkavat ja analysoivat sääpalloista saatua tietoa ja esittelevät niiden tuloksia erillisessä seminaarissa.
Lyseon lukion lehtori Niko Kaikkonen on lähettämässä sääpalloa matkaan jo kolmannen kerran.
– Sääpallojen lähetys on ollut Tähtitiede ja lähiavarauus -kurssilaisille mieleenpainuva kokemus. Se eroaa normaalista luokkamuotoisesta opetuksesta, sillä tällä kurssilla on paljon käsityötä. Kurssi on osa lukion temaattisia opintoja, joissa käsitellään opiskeltavia asioita useamman oppiaineen näkökulmasta.
Myös Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksessa ollaan tyytyväisiä yhteistyöhön.
– Uusi lukion opetussuunnitelma velvoittaa lukioita korkeakoulu- ja yritysyhteistyöhön. Tavoite ohjaa luonnollisesti myös opettajien koulutusta. Lisäksi ohjaamme opiskelijoillemme taitopohjaista opettamista sekä insinööritieteisiin liitettyä monitieteistä opetusta, jotka ovat tällä hetkellä työelämässä arvostettuja taitoja, kuvailee Tahvanainen.
Hänen mukaansa sääpalloprojekti yhdistää hienosti nämä kaikki tavoitteet.
– Yhteistyö on mahdollistanut tämän projektin ja opettanut meille paljon.
