Jotta maahanmuuttaja kotiutuisi uuteen kotimaahansa, on hänen ymmärrettävä, miten yhteiskunta ympärillä toimii. Kielitaito on tärkein väline yhteiskuntaan integroituessa, sillä arkiseen toimintaan, muihin ihmisiin tutustumiseen tai vaikuttamismahdollisuuksiin on hankala päästä täysin osalliseksi ilman maan kieltä.
Kirkon Ulkomaanapu käynnisti joitakin vuosia sitten hankkeen, jossa dosentti Maria Ahlholmin johdolla kehitettiin nopeasti omaksuttava menetelmä suomen kielen opetusta varten. Suomen kieli sanoo tervetuloa -hanke toteutettiin Opettajat ilman rajoja -verkoston tuella, ja hankkeen pohjalta koottiin verkkosivusto, jossa ohjeistetaan, kuinka laadittua Toisto-menetelmää voidaan käyttää kielen opettamisen tukena. Menetelmää voi käyttää kuka tahansa opettaja, monikulttuurisen ryhmän ohjaaja tai vapaaehtoistyöntekijä, joka toimii maahanmuuttajaryhmien kanssa. Toiston avulla maahanmuuttajat oppivat helposti yksinkertaisia ja käyttökelpoisia arkifraaseja.
Nyt hankkeessa on edetty toiseen vaiheeseen, jossa kieleen mennään hieman syvemmälle. On huomattu, että etenkin työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän tietoa suomalaisesta demokratiasta, päätöksenteosta sekä yhteiskunnan käytänteistä.
Tämäkin materiaali on työstetty vapaaehtoisvoimin. Yksi mukana olevista asiantuntijoista on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori Maria Kok.
– Koen, että asiantuntijuuteni on tässä hyödyksi, joten miksi en antaisi tälle aikaani. Mielestäni jokaisella meistä on velvollisuus katsella hieman ympärillemme ja miettiä, missä voimme olla osaltamme avuksi.
Mukana Osallisuuden kieltä oppimassa -hankkeessa on myös kokemusasiantuntijoita eli maahanmuuttajia, jotka itsekin opiskelevat suomen kieltä.
– Heiltä olemme saaneet tärkeää tietoa siitä, mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. On hienoa, että kielenoppimisen yhteydessä pystytään vahvistamaan myös osallisuuden kokemuksia.
Mielipiteiden ilmaisua ja demokraattista päätöksentekoa
Maahanmuuttajat ovat suomalaiseen yhteiskuntaan integroituessaan mukana erilaisissa yhteisöissä, kuten vaikkapa taloyhtiössä tai koulujen vanhempain toiminnassa. Niissä on hankalaa olla täysivaltaisesti mukana, jos yhteisöjen käytänteet ja päätöksentekoprosessit eivät ole tuttuja.
– Sitä varten olemme laatineet esimerkiksi ohjekortteja, joiden avulla opetellaan ilmaisemaan päätöksenteon yhteydessä oma mielipide. Korttien avulla voidaan sanoa esimerkiksi ”Hyvä idea!” tai ”Minä en pidä tuosta.” Samalla ne antavat tunteen osallisuudesta.
Korttien avulla voi pitää lavastettuja kokouksia, joissa harjoitellaan tunnistamaan ehdotuksia, joihin on mahdollista reagoida. Lopuksi harjoitellaan sitä, miten jostain asiasta tehdään yhteinen päätös.
– Nämä käytännöt opastavat myös demokraattiseen päätöksentekoon sekä siihen liittyviin termeihin.
Koska osalla maahanmuuttajista on äänioikeus esimerkiksi kunnallisvaaleissa, sekä myöhemmin mahdollisesti myös eduskuntavaaleissa, käydään harjoitteissa myös Suomen poliittisia puolueita läpi.
– Korttien avulla tutustutaan suomalaiseen puoluejärjestelmään sekä puolueiden arvoihin. Niiden tietojen pohjalta osallistujat voivat muodostaa sitten oman mielipiteensä ja ymmärtää paremmin poliittista järjestelmäämme.
Tasa-arvoistavia mahdollisuuksia
Tällaista kieliopasta on toivottu nimenomaan maahanmuuttajien suunnalta.
– He todella haluavat olla mukana yhteiskunnassa, mutta jos käsitteitä ja tapoja on kielimuurin takia vaikea ymmärtää, jää kaikesta helposti ulkopuoliseksi.
Kok kertoo, että monet normaalit arkiset haasteet voivat tuntua maahanmuuttajista ylitsepääsemättömiltä. Hän kuvailee esimerkiksi tilannetta, jossa maahanmuuttajalasta kiusataan koulussa.
– On mahdotonta tietää, miten yhteiskunnassamme tällaisessa tilanteessa toimitaan, jos kukaan ei sitä kerro. Kenelle asiasta voi puhua, mistä hakea apua – ja ennen kaikkea, onko samankaltaisia ongelmia muillakin. Monelle maahanmuuttajalle on ollut yllätys, että kaikilla täällä voi olla samoja haasteita ja ongelmia riippumatta syntyperästä.
Kok korostaa, ettei hankkeen tarkoituksena ole opettaa korrektia ja täydellistä suomea, vaan tarkoituksena on, että maahanmuuttajat pääsisivät kielimuurin takaa sisälle yhteiskuntaan ja tutustuisivat nopeammin omaan arkeensa kuuluviin ihmisiin.
– Kun jokaisella on tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä, tapahtuu kotoutuminenkin luonnollisemmin ja nopeammin. Kieli on väline, jota tarvitaan kaikessa kanssakäymisessä.
Hyötyä myös opiskelijoille
Osallisuuden kieltä oppimassa -hankkeen oppimateriaali julkaistaan virallisesti 3. maaliskuuta. Julkaisutilaisuuden jälkeen materiaali on avoimesti verkossa saatavilla.
Maria Kok kertoo, että materiaalista on hyötyä myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.
– Meillä on tarjolla suomi toisena vieraana kielenä -sivuainekokonaisuus, ja siihen osallistuukin vuosi vuodelta enemmän opiskelijoita.
Opiskeluun kuuluu myös opetusharjoittelu, joten materiaalia voi käyttää hyvin hyödyksi sen aikana.
– Tällaisten projektien kautta meillä säilyy myös hyvä yhteys työelämään sekä kolmanteen sektoriin.
Julkaisutilaisuus 3. maaliskuuta klo 16.30–18.00, huomioithan ilmoittautumisen viimeistään 1. maaliskuuta: https://www.facebook.com/events/440205370552902/
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Maria Kok, maria.kok(at)uef.fi, p. 050 505 7126
https://suomenkielisanootervetuloa.fi/
