Jarkko Hanninen eteni tavoitteellisesti avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi ilman lukiopohjaa.
Avoimessa yliopistossa jokainen voi rakentaa itsensä näköisen opintopolun. Jarkko Hanninen eteni avoimen yliopiston opintojen kautta suoraan Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijaksi – ja ilman lukiopohjaa.
Alkujaan ammattikoulusta tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajaksi valmistunut Hanninen kiinnostui koronapandemian aikana viruksista, ja kiinnostus johti ympäristötieteen avoimiin yliopisto-opintoihin.
– Kiitos koronan ryhdyin lukemaan kirjoja viruksista. En ole käynyt lukiota, joten luin omaksi ilokseni lukion biologian ja kemian kirjat. Siitä se oikeastaan lähti. Usein oletetaan, että suurin osa yliopisto-opiskelijoista tulee lukiopohjalta. Vaikka en ole käynyt lukiota, en koe olleeni heikommassa asemassa kuin muut opiskelijat. Ikä antaa myös tietyn edun, kun on ollut töissä opintojen välissä, Hanninen pohtii.
Opintoja säntillisesti kahdeksasta neljään
Riihimäen ammattikoulusta vuonna 2009 ensimmäisen tutkinnon hankkinut Hanninen työskenteli pitkään Konecranesilla Hyvinkäällä, kunnes lapsiperheelle koitti muutto Kuopioon puolison opintojen vuoksi.
– Kun tuli korona, kiinnostuin viruksista ja katsoin Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston kursseja biologiasta. Niitä olisi ollut mahdollista suorittaa Joensuussa. Ympäristötiede Kuopiossa oli lähellä aihepiiriä, joten päädyin siihen.
Kun lapset olivat päiväkodissa ja koulussa, Hanninen suhtautui avoimen opintoihin kuin työhön eli opiskelu hoidetaan kahdeksasta neljään. Selvä erottelu perhearkeen ja opiskeluun toimi hyvin hänelle.
Tavoitteellinen työ tuotti tulosta, ja Hanninen eteni avoimen väylän kautta ympäristötieteen tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon.
– Olin tehnyt ison osan ensimmäisen vuoden kursseista jo avoimessa yliopistossa, joten hyppäsin toisen vuoden opiskelijoiden kursseihin. Siinä oli sumplimista ja tarvitsin opintojen ohjausta. Aika nopeasti siihen tottui.
Koen kaikista palkitsevimpina ne kurssit, joissa olen päässyt yhdistämään teoriaa käytäntöön ja voinut toteuttaa itse asioita. Olen tykännyt varsinkin labrakursseista.
Jarkko Hanninen
Ympäristötieteen opiskelija
Teorian ja käytännön yhdistäminen palkitsee
Nyt Jarkko Hanninen on gradua vaille valmis ympäristötieteen maisteri Itä-Suomen yliopistosta. Antoisimpina yliopisto-opinnoissa hän on kokenut käytännönläheiset kurssit.
– Koen kaikista palkitsevimpina ne kurssit, joissa olen päässyt yhdistämään teoriaa käytäntöön ja voinut toteuttaa itse asioita. Olen tykännyt varsinkin labrakursseista.
Hannisella kävi onni, kun hän pääsi kesätöihin ympäristöekologian tutkimusryhmään jo opintojen alussa. Sittemmin hän on tehnyt töitä tutkimusryhmässä jokaisena opintokesänä. Näin hän on saanut arvokasta alan työkokemusta, kun muutoin työpaikat ovat tiukemmassa.
Hanninen suosittelee ympäristötieteen avoimia yliopisto-opintoja kaikille ympäristöstä kiinnostuneille. Avoimessa yliopistossa on mahdollista kokeilla, vastaako ala omaa kiinnostusta.
– Avoin yliopisto antaa hyvän pohjan, jonka päälle voi rakentaa tulevaa tietoa. Opintoja kannattaakin miettiä laajemmin kuin suorituksena ja arvosanana, Hanninen vinkkaa.
