Itä-Suomen yliopiston tutkijat ja opettajat vinkkaavat kesälukemistoa tiedon, tieteen ja tutkimuksen parista. Ole hyvä!
Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen: Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa. Gaudeamus, 2024.
Tiesitkö, että kirjastonhoitaja Fredrik Wilhelm Pipping unohti sulkea Turun akatemian kirjaston ikkunaluukut syyskuisena lauantaina vuonna 1827? Entä tiesitkö, että tämä inhimillinen virhe edisti tuhon laajuutta, kun tuli pääsi esteittä leviämään kirjastoon ja poltti sen poroiksi? En minäkään, mutta Kirjojen kaipuun luettuani tiedän.
Nautinnollisen sujuvasti ja innostavasti kirjoitettu teos kirjojen kaipuusta ja intohimosta lukemiseen tempaa lukijan mukaansa. Teoksessa viedään lukija kädestä pitäen 1800-luvun alun opiskelijoiden ja pappiloiden kirjahyllyille, Porvoon kymnaasin ja Turun akatemian kirjastoihin, tyttökouluihin ja lukuseuroihin. Kirjojen tuoksun tuntee, kuulee sivujen kääntyvän.
On suloista, jopa lohdullista, sukeltaa asiantuntijoiden opastamana aikaan, jolloin kirjoilla oli arvoa ja merkitystä paljon nykyistä enemmän.
Kati Launis, kirjallisuuden professori
Anna-Sofia Berner: 10 haavaa Amerikan sydämessä. Otava 2024.
Toimittaja Anna-Sofia Berner vie lukijan mukaansa matkoille vaalitilaisuuksiin ja viskibaareihin, maalle, metropoleihin ja ihmisten koteihin. Samalla hän auttaa lukijaa ymmärtämään asioita, joihin uutislähetykset ja ajankohtaisanalyysit eivät vastaa. Ristiin rastiin pitkin Pohjois-Amerikan mannerta liikkuva toimittaja paljastaa lukijalleen Amerikan omalaatuisuuden – sekä hyvässä että pahassa.
Olen lukenut monia matkakuvauksia Amerikasta (ja käynytkin siellä), ja tämä kirja on yksi parhaista. Ei tästä kirjasta matkaoppaaksi ole, mutta syvällinen ja viehättävästi kirjoitettu sekä tarkoin taustoitettu analyysi vaaleihinsa valmistautuvasta Amerikasta ja sen mielenmaisemista tämä todella on.
Ismo Pellikka, Katsomusaineiden ja historian lehtori
Sean B. Carroll: Loputtomat kauniit muodot. Terra Cognita 2007. Suom. Kimmo Pietiläinen.
Vaikka kirja on jo hieman vanha ja menetelmät sekä tutkimus menneet paljon eteenpäin, on se silti edelleen paras yleistajuinen esitys evolutiivisen kehitysbiologian tutkimusaiheesta.
Evoluutioilmiön ymmärrys on kasvanut valtavasti sitten Charles Darwinin. Kirja on oivallinen ja kansantajuinen katsaus eliöiden geenien toimintaan, rakentumiseen ja rakenteen muuttumiseen evoluution aikana. Kirjoittaja on kuulu evolutiivista kehitysbiologiaa tutkiva tutkija, joka osaa kirjoittaa hauskasti ja mukaansa tempaavasti, käyttäen kiehtovia tosielämän esimerkkejä kuvatuista evoluution ilmiöstä. Kirjasta saa hyvän käsityksen evoluutiobiologisen tutkimuksen menetelmistä, evoluutiomekanismeista ja nykyisen eliöiden monimuotoisuuden syntymisestä.
Jaakko Pohjoismäki, molekyylibiologian ja -genetiikan professori
Judith Butler: Who’s Afraid of Gender? Penguin Random House 2024.
Filosofi Judith Butler tunnetaan paitsi vaikutusvaltaisena sukupuolen teoreetikkona, myös vaikeaselkoisesti kirjoittavana ajattelijana. Uuden, ajankohtaisen kirjansa hän on kirjoittanut lähestyttävästi.
Laajalle yleisölle suunnatussa teoksessaan Butler käsittelee eri puolilla maailmaa leviävää anti-gender-liikehdintää. Tämän konservatiivisia uskonnollisia piirejä ja radikaalioikeistolaisia populisteja yhdistävän liikkeen globaalisti verkostoituneet toimijat uskottelevat salaliitonomaisesti, että sukupuoli (gender) on ideologia, joka uhkaa perinteistä perhettä ja koko yhteiskuntaa. Anti-gender-toimijoille gender-käsitteestä tulee fantasma, johon tiivistetään modernin maailman ”pahuus” – tasa-arvo, antirasismi, sateenkaari-ihmisten oikeudet.
Jos olet hämmästellyt, miksi Suomessakin hyökätään Pride-kulkueita vastaan ja poltetaan sateenkaarilippuja, miksi kriittisten alojen tutkijoita maalitetaan, miksi antifeminismi nousee ja aborttioikeutta kyseenalaistetaan, lue tämä kirja.
Tuija Saresma, kulttuurintutkimuksen professori
Václav Havel: Euroopan toivo – esseitä ja puheita 1978-2002. Niin & Näin 2020.
Kirjailijana, toisinajattelijana ja presidenttinä elämänsä aikana toiminut Havel ei tahtonut sitoutua mihinkään poliittisiin ideologioihin. Kenties siksi hänen yhteiskuntafilosofiset esseensä ja puheensa ovat edelleen ajankohtaisia jokaiselle Euroopan olemusta pohtivalle.
Tähän suomalaiselle lukijalle valikoituun Euroopan toivo -kokoelmaan Havelin tekstejä sisältyy hänen jälkitotalitaristisen yhteiskunnan olemusta tarkasteleva klassikkoessee Voimattomien voima, joka jokaisen yhteiskuntatieteilijän tulisi mielestäni lukea.
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori
Perttu Pölonen: Saisinko huomiosi? Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea. Otava 2024.
Sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksesta voi kirjoittaa ja on kirjoitettukin monella tyylillä; tosiasioihin pitäytyen, moralisoiden, visioiden ja kauhistellen. Perttu Pölönen, futuristi ja innovaattori, katsoo tulevaisuutta kohti ja pohtii, mihin some on viemässä meitä, ja miten se vaikuttaa (ja on vaikuttanut) meihin.
Internetin tulon, Facebookin, Instagramin, TikTokin ja X:n jälkeen maailmamme ja elämämme ovat muuttuneet historiallisestikin poikkeuksellisen perusteellisilla tavoilla. Pölönen visioi tulevaisuuden sosiaalisen median valtaa ja vaikutuksia elämäämme. Kaikki hänen visionsa eivät ole miellyttäviä. Pitäkäämme varamme. Aloittakaamme vaikka lukemalla tämä kirja.
Ismo Pellikka, Katsomusaineiden ja historian lehtori
Rita Felski: Kirjallisuuden hyödyllisyys. Vastapaino 2024. Suom. Jyrki Vainonen.
Mitä hyötyä on kirjallisuudesta? Mitä lukeminen tekee meille? Rita Felski käsittelee uudessa esseeteoksessaan näitä kaunokirjallisuuden lukijoita kiinnostavia kysymyksiä.
Lukeminen on, hän muistuttaa, kaksisuuntainen tie: kun me valitsemme tekstin ja alistamme sen tutkittavaksemme, antaudumme samalla sen armoille. Kohtaamisemme kirjallisuuden kanssa ovat monenlaisia, monitahoisia ja arvaamattomiakin. Lukemiseen kuuluu Felskin mukaan nimittäin tunnistamista, lumoutumista, tiedon tuottamista ja mahdollisesti jopa shokkeja. Kirjallisuus osallistaa meitä tekstuaalisesti, se altistaa tekstin ja lukijan monitahoiseen vuorovaikutukseen.
Esseekokoelma muistuttaa kirjallisuuden moninaisten vaikutusten lisäksi myös kirjallisuudentutkimuksen merkityksestä nykyisessä ”ahtaassa ja epäsuotuisassa ilmapiirissä”.
Tuija Saresma, kulttuurintutkimuksen professori
David Reich: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän. Terra Cognita 2018. Suom. Kimmo Pietiläinen.
Erinomainen katsaus muinais-DNA:n käyttöön ihmisen evoluution jäljittämisessä. Teknologinen kehitys on mahdollistanut DNA:n eristämisen ja sekvensoinnin jopa satoja tuhansia vuosia vanhoista näytteistä, ja tämä on mullistanut monia vanhoja käsityksiä nykyihmisten alkuperästä, muuttoliikkeistä sekä ihmisryhmien kohtaamisen historiasta.
David Reich on tutkijana ollut aitiopaikalla selvittämässä sukupuuttoon kuolleiden ihmislajien perimää ja muinaisten ihmisyhteisöjen geenikoostumuksia. Kirja antaa kattavan esityksen muinais-DNA:n tutkimuksesta sekä sen mahdollistamista hämmästyttävistä löydöistä.
Jaakko Pohjoismäki, molekyylibiologian ja -genetiikan professori
Ricard Sole & Brian Goodwin: Signs Of Life – How Complexity Pervades Biology. Basic Books 2000.
Vuosituhannen alussa ilmestyneen teoksen luin silloin tuoreeltaan – ja voisin koska tahansa lukea sen uudestaan. Pieni yleistajuinen tietokirja lupasi luoda pohjan uuden vuosisadan biologiselle ajattelulle. Kieltämättä se oli vahva väite, mutta saattoi osin pitää paikkaansa. Omalla kohdallani ainakin.
Kirjan myötä otin pienen kvanttihypyn käsityksissäni elämän monimuotoisuudesta ja mysteereistä. Luettuani sen aloin ajatella elämää ja ihmisen toimintaa uusin tavoin. Kyseessä ovat äärimmäisen kompleksit systeemit, mutta niitä voidaan ja niitä kannattaakin yrittää ymmärtää. Mutta ymmärrys ei synny ilmiöitä mekaanisesti palastelemalla. Asioita tulee lähestyä sellaisten merkillisten ominaisuuksien kautta, joita kompleksisuus synnyttää. Niitä ovat dynaamiset vuorovaikutukset, elävät verkot, tyhjästä ilmaantuva emergenssi ja niin edelleen.
Teoksen voi lukea myös hauskana kuvauksena luonnon, eliökunnan ja ihmisen puuhista sekä aikaansaannoksista aina muurahaispesistä liikenneruuhkiin. Miten ne syntyvät? Mikä niitä ohjaa? Yllättävän moni ilmiö saa melko yksinkertaisen matemaattisen mallinnuksen. Kaikkeen ei kuitenkaan vielä ole valmista yhtälöä olemassa...
Jussi Kauhanen, kansanterveystieteen professori
Pekka Kuusi: 60-luvun sosiaalipolitiikka. WSOY 1961.
Pekka Kuusen kirja viitoitti aikoinaan suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamista. Se sopii kesälukemistoksi kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää kokonaisvaltaisesti, millaiselle perustalle sosiaali- ja terveyspolitiikkamme on rakentunut.
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori
Samuli Paulaharju: Sompio. Werner Söderström 1939 (uusintapainos Salakirjat 2015).
Sompio on kansantieteellinen, kauniilla suomella kirjoitettu klassikko, jonka pitäisi kuulua kaikkien yleissivistykseen. Erinomaista kesäiltojen lukemista kuikan huudellessa selällä.
Kirja havahduttaa siihen, miten eksoottinen maa Suomi on, ja miten erilaista kaikki oli vielä varsin äskettäin. Voi aiheuttaa nykylukijassa hieman ahdistustakin siitä, miten voimallisesti modernisaatio on muuttanut nykyisen Kemijoen alueen maisemaa, ja miten lopullisesti joitain asioita on menetetty.
Kirjan kuvausten seikkaperäisyys kannustaa kesäiseen tutkimusmatkailuun alueella, jonka ohi yleensä ajetaan kohti pohjoisempia turistikohteita.
Jaakko Pohjoismäki, molekyylibiologian ja -genetiikan professori
Amos Pasternack: Jälkiä ihmisessä: lääkärin muistoja elämästä ja työstä. SKS Kirjat 2024.
Tartuin tähän kirjaan siinä toivossa, että se sisältäisi muisteluita ja kuvauksia suomalaisesta yliopistosta ja yliopistokoulutuksesta 1950- ja 1960-luvuilla. Ne kuvaukset ovat tässä kirjassa vähissä, mutta kirja yllätti toisella tavalla.
Dosentti Amos Pasternackin kirja on vaikuttava kudos, johon lääkärin työn, siinä kasvamisen, juutalaistaustaisena Suomessa elämisen, suomalaisen yhteiskunnan ja tieteen kehityksen, oman elämän nousujen ja laskujen sekä virheiden ja voittojen kuvaukset tuovat monia värejä ja sävyjä. Se saa myös lukijansa miettimään omaa elettyä elämäänsä.
Mistä kaikesta meihin jää jälkiä elämämme mittaan, ja millaisia jäljet ovat?
Ismo Pellikka, Katsomusaineiden ja historian lehtori