Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ihmisen siluetti.

KM Assi Kukkonen, väitös 31.1.2025: Laitoskasvatuksessa käytetyt rangaistukset olivat vallankäytön toimenpide ja liittyivät laajempaan hallinnan kokonaisuuteen

Kasvatussosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Väitöskirjatutkimuksessani haluan selvittää, miksi ja miten rangaistuksia käytettiin Koivikon kasvatuslaitoksessa sen toiminnan alkuvaiheissa. Tarkastelen tutkimuskysymystäni ”Rangaistusten käyttö Koivikon kasvatuslaitoksen toiminnan alkuvaiheessa vuosina 1885–1920” kasvatussosiologisesta näkökulmasta. Tutkin rangaistuksia osana laitoskasvatuksen normatiivisen vallankäytön ja hallinnan kokonaisuutta.

Tarve tutkia rangaistusten käyttöä laitoskasvatuksessa erityisesti historian kautta vahvistui toistuvasti julkisuudessakin esiintyvän laitosten vallankäyttöön ja rangaistuksiin liittyvän keskustelun ja uutisoinnin vuoksi. Tarkasteluni kiinnittyminen juuri rangaistuksiin liittyy institutionaalisen vallankäytön kulminoitumiseen rangaistuksissa. Rangaistukset ovat vallankäytön toimenpide, ja ne liittyvät laitoskasvatuksen laajempaan vallan käytön ja hallinnan kokonaisuuteen. Rangaistavat teot kuvaavat niitä asioita, joihin laitoksessa kohdistettiin erityisiä toimenpiteitä ja jotka nähtiin uhkana laitoksen normatiivisen tehtävän toteutumiselle. Tätä aihetta on tutkittu hyvin vähän.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Kasvatuslaitosten, myöhemmin koulukotien, olemassaolosta ja kasvatusmenetelmistä on väitelty niiden perustamisesta lähtien. Kuitenkin laitosten toiminta on muodostunut pysyväksi ja uusiutuvaksi. Tutkimus osoittaa, että rangaistusten käyttö oli osa laitoskasvatuksen kokonaiskontekstia ja -hallintaa jo heti toiminnan alkuvaiheessa. Rangaistusten kautta toteutuva vallankäyttö ja hallinta on ollut hyväksytty pahantapaisuutta ja normivastaista käytöstä kontrolloiva ja korjaava menetelmä.

Laitoksessa tavoite oli ottaa pahantapaiset yksilöt hallintaan ja muovata heistä ahkeria, työtätekeviä kansalaisia. Rangaistuksilla ja kurilla pyrittiin laitoksessa vaikuttamaan yksittäisen oppilaan ja oppilasryhmän käytökseen, mutta erityisesti tehostamaan laitoksen toiminnan kokonaishallintaa. Hallinta oli välttämätöntä, jotta laitoksen tehtävä sekä toiminta arkitasolla toteutuivat.

Laitoskasvatuksen valtarakenteita tai -toimijuuksia ei ole vankilatutkimuksen tavoin systemaattisesti aiemmin tutkittu. Oppilaat määrättiin laitokseen, laitoskasvatus ei siis perustunut vapaaehtoisuuteen. Kuitenkin myös laitokseen sijoitetut oppilaat käyttivät valtaa. Aineistossa kuvattuja rangaistuskäytäntöjä voi tarkastella nykymuotoisten lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden varhaisina muotoina. Rangaistusten käyttö vakiintui osaksi laitoskasvatusta ja niiden käyttö jatkui kasvatuslaitoksissa ja koulukodeissa lähes samantyyppisinä 1980-luvulle saakka.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Kiinnostavaa on, että monet jo 1800-luvulla laitoskasvatuksessa esillä olleet kysymykset puhuttavat tänäkin päivänä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi heterogeenisen ryhmän hallinta laitoksessa, laitoksesta karkaaminen ja nuorten vertaisväkivalta. Nämä ilmiöt ovat 2020-luvulla vähintäänkin yhtä akuutteja kuin 1900-luvun alussa. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisikin olennaista tarkastella laitoskasvatusta laajemmin ja tarkkasilmäisesti valtasuhteiden muodostamana alueena.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimuksen aineiston muodostavat Koivikon kasvatuslaitoksen rangaistuskirjaukset vuosilta 1885–1920. Rangaistuksia on kirjattu tutkimuksen ajanjaksona kahteen erilliseen matriisiin. Rangaistuskirjaukset kuvaavat yksilöityjä rangaistavia tekoja ja niistä seuranneita rangaistuksia. Tutkimuksen varsinainen kohde on Koivikon kasvatuslaitoksen toiminta eli tutkimus on yhteen laitokseen kohdistuva tapaustutkimus. Koivikolla on ainutlaatuinen asema suomalaisen laitoskasvatuksen historian alkuvaiheissa. Tutkimuksen metodologinen lähtökohta on teoriasidonnainen (teoriaohjaava) sisällönanalyysi. Tutkimukseni teoreettinen kehys perustuu Michel Foucault’n (2014 ) teoriaan yhteiskunnan produktiivisesta vallasta ja mikrovallasta.


Väitöstilaisuus

Avainsanat