Erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani sanataidetta moninaisten oppilasryhmien opetuksessa. Sanataide on taidekasvatuksen laji, jonka pedagogiikka perustuu luovaan lukemiseen, tarinoiden tekemiseen ja kirjoittamiseen. Kirjallisuuden lukeminen ja tarinoiden tuottaminen voivat toimia keinoina ymmärtää sekä omia että fiktiivisten hahmojen kokemuksia ja tunteita, ja mahdollistaa niiden jakaminen kielellisesti. Tässä väitöskirjassa tarkastelen, miten opettajat hyödyntävät sanataidetta opetuksessaan ja millä tavoin sanataide voi tukea oppilaiden kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Tutkimuksen keskiöön nousee erityisesti se, kuinka sanataiteen avulla voidaan vastata oppilaiden erilaisiin tuen tarpeisiin.
Tutkimukseni on ajankohtainen aikana, jolloin ollaan huolissaan lukutaidon eriytymisestä. Lukemisen vähenemisen ja lukutaidon heikkenemisen hillitseminen edellyttää pedagogisia työkaluja, joiden avulla voidaan huomioida oppilaiden moninaiset lähtökohdat.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Sanataidetta ei ole aikaisemmin tutkittu osana perusopetusta, vaikka se mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa keinona käsitellä kirjallisuutta ja kirjoittaa. Väitöskirja osoittaa, että sanataide on lupaava metodi oppilaiden kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa.
Ensimmäisen osatutkimuksen opettajakyselyn perusteella sanataiteen menetelmiä käytetään opetuksessa harvoin, mutta opettajat pitävät niitä hyödyllisinä tukea tarvitseville oppilaille sekä moninaisissa oppilasryhmissä. Sanataiteen koettiin edistävän lukemista, kirjoittamista, itseilmaisua, empatiaa ja ryhmässä toimimista sekä syventävän kirjallisuuden ymmärtämistä.
Toisen osatutkimuksen systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että aiemmat interventiot, joissa tuetaan samanaikaisesti kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja, perustuvat johdonmukaisesti tarinoiden ja kaunokirjallisuuden käyttöön sekä luoviin, vuorovaikutteisiin työtapoihin. Tällaisia tutkimusperustaisia interventioita ei ole vielä Suomen opetuskentällä käytössä.
Tutkimuksen kolmantena osatutkimuksena toteutettiin kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja tukemaan pyrkinyt sanataideinterventio erityisen tuen ryhmissä. Intervention aikana oppilaiden pragmaattiset taidot ja kerrontataidot kehittyivät. Lisäksi oppilaiden kirjoittamat tarinat monipuolistuivat rakenteiltaan ja sisällöiltään. Sosioemotionaaliset teemat lisääntyivät oppilaiden teksteissä, vaikka opettaja-arvioissa sosioemotionaalinen osaaminen pysyi ennallaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus antaa opettajille, kirjastoammattilaisille sekä kaikille lukemisen edistämistyötä tekeville tutkimusperustaa ja työkaluja hyödyntää sanataidetta laajasti moninaisten ryhmien kanssa. Ilo ja hyöty luovasta lukemisesta ja kirjoittamisesta ovat mahdollisia kaikille erilaisista tuen tarpeista huolimatta. Tässä tutkimuksessa esitellään moninaisissa ryhmissä testattu ja kolmessa erityisen tuen ryhmässä toteutettu interventio, ja säännöllinen sanataide näytti tukevan oppilaiden kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja. Interventioon sisältyviä sanataideoppitunteja (15 kpl) voi kokeilla jokainen kirjallisuuskasvatusta ja lukutaitotyötä tekevä ammattilainen omissa ryhmissään. Toivottavasti tutkimus onnistuu tuomaan toivoa lukutaidosta vilkkaasti käytävään keskusteluun, jossa uhkia nähdään paljon, mutta konkreettisia apukeinoja vähän. Sanataide näyttäytyy tässä tutkimuksessa keinona taklata ainakin osa niistä haasteista, joita lukemisen edistämis- ja tukemistyössä koetaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Sanataidetta ei ole aikaisemmin tutkittu osana perusopetusta, eikä sen mahdollisia hyötyjä ole todennettu interventioasetelmassa. Siksi tässä väitöskirjassa sanataidetta lähestyttiin moninäkökulmaisesti opettajakyselyn, kirjallisuuskatsauksen ja erityisen tuen ryhmissä toteutetun sanataideintervention kautta. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva sanataiteen ilmiöstä niin opetuskentällä kuin aikaisemmassa tutkimuksessakin, ja tehdä ensimmäinen kokeilu sanataidepedagogiikan säännöllisen hyödyntämisen mahdollisista vaikutuksista oppilaiden kielellisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin.
Tutkimusmenetelmät olivat pääasiassa laadullisia. Opettajakyselyssä sanataiteen käytön yleisyyttä tarkasteltiin kuvailevia tilastotietoja katsomalla, ja interventiossa tehtiin tilastollisia analyysejä sanataidetyöskentelyn vaikutusten selvittämiseksi oppilaiden kielellisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin ennen ja jälkeen intervention.
Lisätietoja:
Veera Kivijärvi-Lehvonen, [email protected], 050 303 3952
