Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ihmiset keräämässä roskia rannalla.

KM Marja Anitta Pehkonen, väitös 2.10.2026: Uutta tietoa vapaaehtoistyötä tekevien motiivien vahvistamisesta – tuloksista hyötyä rekrytoinnissa ja sitouttamisessa

Aikuiskasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Julkisuudessa käydään näinä päivinä keskustelua kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja niiden toteuttamasta vapaaehtoistyöstä ja etenkin ns. kohtaavasta toiminnasta. Mikä orientoi vapaaehtoistyön tekemisessä ja mikä kannustaa sen jatkamiseen? 

Suomessa tehdään paljon vapaaehtoistyötä ja sen tuottama taloudellinen hyöty on miljardiluokkaa. Vapaaehtoistyö tuottaa siis merkittäviä ja moninaisia hyötyjä sekä yhteiskunnalle että vapaaehtoistyötä tekeville. Vapaaehtoistyön tekemistä on perinteisesti tutkittu motivaation ja motiivien näkökulmasta. Tavoitteena oli laajentaa näkökulmaa tunnistamalla vapaaehtoistyön tekemiseen liittyviä orientaatioita ja kannusteita, joiden voidaan nähdä vahvistavan vapaaehtoistyön tekemisen motiiveja ja motivaatiota. Niitä tarkasteltiin erityisesti Ryanin ja Decin (2000) Itsemääräämisteorian yksilöiden perustarpeiden eli autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden näkökulmasta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Vapaaehtoistyön tekemiseen suuntaudutaan erilaisilla orientaatioilla: yksilöorientaatio, tavoiteorientaatio, yhteisöorientaatio ja aateorientaatio. Lisäksi löysin 12 eri kannustetta, jotka lisäävät motivaatiota vapaaehtoistyön tekemiseen: hyvinvointikannusteet, resurssikannusteet, kehittymiskannusteet, hyödyllisyyskannusteet, palautekannusteet, arvostuskannusteet, organisointikannusteet, koulutus- ja ohjauskannusteet, yhteisöllisyyskannusteet, palkitsemiskannusteet, auttamiskannusteet ja vaikuttamiskannusteet. 

Suurin osa vastaajista toi esiin useita eri kannusteita vapaaehtoistyön tekemiseen. Naiset tuovat esiin hyvinvointikannusteet, resurssikannusteet, kehittymiskannusteet, organisointikannusteet, koulutus- ja ohjauskannusteet sekä yhteisöllisyyskannusteet esiin useammin kuin miehet. Miehet puolestaan tuovat arvostuskannusteet useammin esiin. Opiskelijat mainitsivat palautekannusteet ja organisointikannusteet useammin kuin muussa elämäntilanteessa olevat. Työttömät ja opiskelijat tuovat esiin palkitsemiskannusteet useammin kuin toisenlaisessa elämäntilanteessa olevat. Sukupuoli ja vapaaehtoistyön tekemisen säännöllisyys ja kesto erottelevat vastaajaryhmiä kannusteiden painottumisen suhteen.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kansalaisjärjestöt toiminnan suunnittelussa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lisäksi vapaaehtoisten rekrytoinnissa, johtamisessa ja ohjaamisessa heille sopiviin ja heitä kiinnostaviin tehtäviin. Tuloksista on hyötyä myös vapaaehtoistyötä tekevien sitouttamisessa vapaaehtoistyöhön. 

Kokonaisuudessaan vapaaehtoistyötä edistävien ja estävien tekijöiden tiedostamisella on merkitystä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä ja kansalaisyhteiskunnan toimintojen vahvistamisessa. Poliittiset päätöksentekijät, ministeriöt, hyvinvointialueet ja muut viranomaiset voivat hyödyntää linjauksissaan ja päätöksenteossaan tutkimuksen tuloksia.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 1915 henkilöä. Vastaajille esitettiin aluksi yksi avokysymys ”Mikä auttaa tai auttaisi sinua tekemään vapaaehtoistyötä nyt ja tulevaisuudessa?”, ja sen jälkeen vielä tarkentava uusi avokysymys ”Mieti vielä vapaaehtoistyön tekemistä eri näkökulmista” ja lisäksi esitettiin näkökulmiin liittyviä ajatusvirikkeitä. 

Aineisto käsittää 5611 lausumaa, jotka luokiteltiin vapaaehtoistyön tekemisen orientaatioihin; yksilöorientaatio, tavoiteorientaatio, yhteisöorientaatio ja aateorientaatio sekä vapaaehtoistyön tekemisen kannusteisiin, joita löydettiin edellä esitetyt kaksitoista. Lisäksi laskettiin luokittelussa muodostettujen orientaatioiden ja kannusteiden frekvenssit, jotta voitiin tehdä tilastollisia analyysejä siitä, onko vastaajien taustan ja vapaaehtoistyökokemuksen suhteen eroja vapaaehtoistyön tekemisen orientaatioissa ja kannusteissa.

Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa? 

Leikkauspäätökset voivat aiheuttaa vapaaehtoistyön määrän vähenemisen lisäksi asenteellisia muutoksia kiinnostuksessa tehdä vapaaehtoistyötä. Mitä se merkitsee, jos vapaaehtoistyö ei ole tulevaisuudessa aina vapaaehtoista, vaan edellytys esimerkiksi työttömyyskorvausten saamiselle?
 

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva

Väitöskirja verkossa

Lisätietoja: Marja Anitta Pehkonen, [email protected], 040 099 6395

Avainsanat