Kotitaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirja on kotitaloustieteen tutkimus, jossa tarkastellaan pedagogisesta näkökulmasta ruokahävikki-ilmiötä kestävän ruokakasvatuksen oppisisältönä. Ihmiskunta ylittää vuosittain maapallon kantokyvyn kulutuksellaan, globaalin ruokajärjestelmän ollessa vastuussa merkittävästä osasta kulutetuista resursseista sekä kulutuksen ilmastovaikutuksista, minkä vuoksi syötäväksi kelpaavan ruuan pois heittäminen on ekologinen rasite. Ruokahävikki kytkeytyy myös taloudelliseen sekä sosiaaliseen kestävyyteen, kuten ruokaturvan toteutumiseen, mikä korostuu entistä vahvemmin myös paikallisesti, kun yhteiskunnassa uhkana on ruoan hinnan kohoaminen sekä ruoan saatavuuden vaikeutuminen. Näistä syistä ruokahävikki onkin yksi keskeisistä kestävän ruokakasvatuksen oppisisällöistä.
Myös tutkimuskirjallisuudessa sekä asiantuntijoiden suosituksissa on painotettu ruokaan liittyvän kasvatuksen merkitystä ja mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämisessä. Tutkimuksessa tarkastelun alla ovatkin kotitalouden, maantiedon ja biologian oppikirjojen ruokahävikkiin liittyvät sisällöt, ruokahävikille nousevat kestävään kehitykseen kytkeytyvät merkitykset sekä oppikirjojen pedagoginen tyyli. Oppiaineet valittiin, koska perusopetuksen opetussuunnitelmassa kestävään ruokajärjestelmään liittyviä sisältöjä käsitellään erityisesti kotitalouden opetussuunnitelmassa, mutta ruokahävikin kytkeytyminen ruokaturvan toteutumiseen sekä ympäristön kestävyyteen tekevät sen käsittelyn keskeiseksi myös maantiedon ja biologian oppisisällöissä.
Oppikirjojen pedagoginen tutkimus on tärkeää. Oppikirjat ovat edelleen käytetympiä oppimateriaaleja ja aiemmissa tutkimuksissa niiden on osoitettu ohjaavan opettajan toimintaa sekä olevan keskeisessä roolissa oppimisprosessissa. Oppikirjojen on kuitenkin kritisoitu perustuvan pelkkään tiedon jakamiseen, vahvistavan opettajakeskeisiä opetusmenetelmiä, välittävän opetussuunnitelman vastaisia ideologioita sekä sisältävän jopa virheellisiä sisältöjä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus tuo uutta tietoa, tulkintaa ja ymmärrystä siitä, kuinka perusopetuksen kestävää ruokakasvatusta antavat oppikirjat käsittelevät ruokahävikkiä. Tulosten mukaan ruokahävikki tunnistetaan vaihtelevasti oppikirjoissa. Analyysiin hankituista 15 oppikirjasta yhdeksän käsitteli ruokahävikkiin liittyvää tietoa. Laaja-alaisimmin aihetta käsitellään kotitalouden oppikirjoissa ja niukimmin biologian oppikirjoissa.
Analysoiduissa eri oppiaineiden oppikirjoissa perusopetuksen opetussuunnitelman painotukset vaikuttivat siihen, miten ymmärrystä ruokahävikistä rakennetaan. Oppikirjoissa eniten hyödynnetyt pedagogiset lähestymistavat eivät välttämättä motivoi oppijaa muuttamaan ruokahävikkikäyttäytymistään, eivätkä ohjaa oppilasta oman ruokahävikkikäyttäytymisen tarkasteluun. Kaikkien analysoitujen oppikirjojen pedagogista potentiaalia olisikin varaa vahvistaa lisäämällä oppimista tukevia tekstityylejä sekä syventämällä ja eheyttämällä ruokahävikkiin liittyvää tietoperustaa.
Toisaalta, koska on suhteellisen uutta tunnistaa ruokahävikki sellaisena ilmiönä, jona se tänä päivänä ymmärretään, voidaan myös ajatella, että ilmiön tunnistaminen oppikirjoissa kertoo kirjoittajien kyvystä uuden tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä ajankohtaisten aiheiden tunnistamiseen. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että oppilaiden ymmärryksen kehittäminen ruokahävikistä ilmiönä edellyttää opettajilta ammattitaitoa niin oppikirjojen potentiaalin hyödyntäjinä kuin kestävän kehityksen ilmiöiden asiantuntijoina. Tällöin ruokahävikki nähtäisiin monimuotoisena ilmiönä, jonka käsittelyä pystyttäisiin eheyttämään yli oppiainerajojen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Käsillä oleva tutkimus tuo uutta tietoa perusopetuksen ruokakasvatusta antavista oppikirjoista ja siitä kuinka niiden pedagogista potentiaalia voisi parantaa. Koska oppikirjan on osoitettu vaikuttavan voimakkaasti opettajan toimintaan, voi pedagogisesti toimivaksi rakennettu oppikirja edistää myös parempia ja tehokkaampia opetuskäytäntöjä.
Tutkimus tarjoaa myös kotitalouden opettajille ymmärrystä oppikirjojen pedagogisen potentiaalin tarkasteluun, mikä voi tukea oppikirjojen valintaa ja niiden hyödyntämistä opetuksen tukena. Koska oppikirjat ovat aikansa heijastumia, ja niiden laatijat seuraavat opetussuunnitelmia, tutkimus antaa suosituksia myös opetussuunnitelmatyöskentelyyn.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen aineistona olivat uusimman perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaiset kotitalouden, biologian ja maantiedon oppikirjat, joilla on laaja levikki. Oppikirjoja lähestyttiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, tarkastelemalla oppikirjojen ruokahävikkiin liittyviä sisältöjä, ruokahävikille nousevia kestävään kehitykseen kytkeytyviä merkityksiä sekä pedagogisia tekstityylejä, joilla ilmiötä lähestyttiin.
Väitöskirjatutkimus on itsenäinen kokonaisuutensa, joka liittyy Itä-Suomen yliopiston kotitaloustieteen monitieteiseen Kestävä ruokakasvatus ja ruokahävikki -tutkimushankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan, kuinka kestävää perusopetuksen ruokakasvatus on ja miten ruokakasvatuksen kestävyyttä voitaisiin lisätä. Tutkimuskohteena on perusopetuksen ruokakasvatusta antavien opettajien pedagoginen toiminta, oppikirjojen pedagogiset sisällöt sekä oppilaiden ja kotitalouksien ruokahävikkikäyttäytyminen.
KM Milja Pollarin kotitaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Perusopetuksen kestävä ruokakasvatus – ruokahävikki kotitalouden, maantiedon ja biologian oppikirjoissa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Liisa Elorinne Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
Milja Pollari, milja.pollari(at)uef.fi, p. 040 865 9124
