Erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin inkluusiota ja oppilaiden osallisuutta perusopetuksessa kasvatustieteen ja oikeustieteen rajapinnoilla. Vaikka inkluusio on ollut koulutuspoliittinen tavoite jo pitkään, sen käytännön toteutus on usein jäänyt riittämättömäksi. Keskeinen osa inkluusiota on oppilaiden oikeus yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen, mikä tarkoittaa käytännössä koulutuksen esteiden tunnistamista ja poistamista. Koulujen toimintakulttuuria ja käytäntöjä tulisi kehittää tukemaan kaikkien oppilaiden oppimista ja sosiaalista osallisuutta, sillä oppilaiden osallisuuden ja kokemusten huomioiminen on keskeistä inkluusion onnistumiselle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni tuo esille, että inkluusion onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä akateemisen ja sosiaalisen inkluusion merkityksestä oppilaiden oppimiselle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisen ja akateemisen inkluusion edistäminen edellyttävät oppilaiden aktiivista osallisuutta sekä sitä tukevia koulun rakenteita ja käytäntöjä. Akateemisen inkluusion edistämisessä on tärkeää huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet opetuksen suunnittelussa, jotta jokaiselle luodaan mahdollisuus hyödyntää ja kehittää omia vahvuuksiaan. Sosiaalisen inkluusion näkökulmasta tutkimus korostaa yhteisöllisyyden ja kuulumisen tunteen keskeistä merkitystä: oppilaiden kokemus siitä, että heidät hyväksytään osaksi kouluyhteisöä, vaikuttaa merkittävästi heidän hyvinvointiinsa ja motivaatioonsa.
Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että inklusiivinen koulutus ei ole pelkästään erityisopetuksen kysymys, vaan se koskee koko koulun toimintakulttuuria. Kaikille oppilaille tulee tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, saada laadukasta opetusta ja oppimisen tukea.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni yhdistää kasvatustieteellisen ja oikeudellisen näkökulman inkluusioon ja oppilaiden osallisuuteen. Tuloksia voidaan hyödyntää koulujen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, erityisesti pyrittäessä vahvistamaan inkluusiota ja oppilaiden osallisuutta. Keskeistä on ymmärtää, että akateemisen ja sosiaalisen inkluusion vahvistaminen eivät ole erillisiä tavoitteita, vaan ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa muodostaen perustan inklusiiviselle koulutukselle. Oppilaiden osallistaminen koulun kehittämiseen ja päätöksentekoon voi tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja, jotka tukevat heidän oppimistaan ja hyvinvointiaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjassani hyödynnetään pragmatismia tieteenfilosofisena lähestymistapana, joka mahdollistaa inklusiivisen koulutusjärjestelmän kehittämisen ja oppilaiden osallisuuden tarkastelun kasvatustieteen ja oikeustieteen rajapinnalla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa aineistona käytettiin lainsäädäntöä ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Toisessa osatutkimuksessa tehtiin kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Kolmannessa osatutkimuksessa suomalaisista kouluista kerättiin oppilaiden kirjoittamia tarinoita heidän koulunkäynnistään eläytymismenetelmän avulla. Näitä aineistoja analysoitiin laadullisin menetelmin, mikä mahdollisti oppilaiden näkökulmien syvällisen tarkastelun sekä Suomessa että kansainvälisesti. Monimenetelmäisyys tarjosi kattavan näkemyksen inkluusion ja oppilaiden osallisuuden monimutkaisista ilmiöistä.
