Erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin opettajien käsityksiä alakouluikäisten oppilaiden itsesäätelytaidoista, niiden tukemisesta luokassa ja moniammatillisen yhteistyön osuutta itsesäätelytaitojen tukemisessa. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska lasten itsesäätelytaidot ovat heikentyneet ja opettajat kokevat kuormittuvansa levottomien ja keskittymiskyvyttömien oppilaiden kanssa. Opettajien koulutuksessa on hyvin vähän ohjeita oppilaiden itsesäätelyn tukemiseen. Koulun moniammatillisen yhteistyön avulla oppilaita voitaisiin tukea ennakoiden ja taitoja koko luokalle opettaen. Kouluissa on kuitenkin kova pula psykologeista sekä kuraattoreista, eikä moniammatillinen yhteistyö onnistu. Oppilaat jäävät ilman tukea ja opettajat uupuvat, koska he joutuvat kantamaan yksin vastuun tuen tarpeen havaitsemisesta ja itse tukemisesta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Opettajat pitävät vain harvoin itsesäätelytaitoja opeteltavina, harjoitusta vaativina taitoina. Niitä myös opetetaan luokassa vain harvoin ennakolta, yleensä vasta silloin, kun tilanne on jo hankala. Opettajat tukevat monin tavoin oppilaiden itsesäätelyä luokissa, mutta silloin tuki kohdistuu yleensä yhteen oppilaaseen, eikä esimerkiksi kokonaiseen luokkaan tai kouluun, mikä tukisi monien oppilaiden itsesäätelyä.
Moniammatillinen yhteistyö on kouluissa hyvin harvinaista osin siksi, että muista ammattilaisista kova pula. Osittain harvinaisuus taas johtuu siitä, että moniammatillista yhteistyötä ei opeteta tai korosteta opettajien, psykologien eikä kuraattorien koulutuksessa, eikä siihen siksi ole päässyt syntymään vakiintunutta käytäntöä. Koska kaikki ammattilaiset toimivat pääosin vain omissa oloissaan oppilaan hyväksi, kärsii tuen monipuolisuus samalla kun ratkaisujen keksiminen yksipuolistuu.
Jos työtä tehtäisiin yhdessä, kaikkien koulun ammattilaisten hyvinvointi lisääntyisi. Opettajilla olisikin tutkimuksen mukaan halua yhteistyön tekemiseen, jos vain yhteistyökumppaneita olisi kouluissa enemmän.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset voivat herättää ajatuksia niissä kouluissa, joissa olisi resursseja moniammatilliseen yhteistyöhön, mutta joissa yhteistyö ei ole jostakin syystä vakiintunut työtavaksi. Toisaalta tulokset voivat saada koulun ammattilaiset pohtimaan, miten helpottavaa työn kuorman ja huolen jakaminen muiden ammattilaisten kanssa voisi olla. Tämän myötä toivottavasti joissain kunnissa panostetaan moniammatillisen resurssin vahvistamiseen. Se voisi osaltaan auttaa myös opettajien pysymistä koulutyössä.
Tuloksista on toivottavasti hyötyä myös opettajankoulutuksessa sekä psykologien ja kuraattorien koulutuksessa. Kaikkien ammattilaisten opetukseen olisi hyvä sisällyttää moniammatillinen yhteistyö itsestään selvänä, rikastuttavana ja työn kuormaa helpottavana työmuotona.
Lisäksi tuloksista saattaa olla hyötyä käynnissä olevan oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksessa, jossa erityisesti korostetaan tuen ennakoivuutta ja tuen viemistä koko luokalle/koululle, eikä niinkään vain yksittäiselle oppilaalle. Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen työkalu ennakoivan tuen toteuttamisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen aineisto on kerätty yhdessä toisen tutkijan kanssa, jotta aineistosta saataisiin laaja. Aineisto koostuu kymmenessä koulussa toteutetuista kehittämisryhmätapaamisista, alkuhaastatteluista ja loppuhaastatteluista. Ryhmätapaamisia oli kullakin koululla vuoden aikana viisi, yhden tapaamisen kesto oli noin kaksi tuntia. Aineisto videoitiin ja videoitua materiaalia on noin 103 tuntia. Yhtenä osana ryhmätapaamisissa oli keskustelut itsesäätelystä ja sen tukemisesta sekä opettajan toimesta että moniammatillisella yhteistyöllä.
Väitöskirja verkossa
Väittelijän kuva
Lisätietoja: Reija Jyrkinen, reijajyrkinen@gmail.com, 040 776 9675