Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolittuneista käytänteistä on tullut jännitteinen aihe perusopetuksen tasa-arvopolitiikassa. Uudet tasa-arvotulkinnat haastavat perinteistä käsitystä peruskoulusta tasa-arvoa tuottavana instituutiona.
Viimeisimmissä perusasteen opetussuunnitelman perusteissa on tapahtunut merkittävä muutos sukupuolten tasa-arvotulkinnoissa aiempiin opetussuunnitelman perusteisiin verrattuna. Perinteisesti sukupuolta on tarkasteltu opetussuunnitelmissa kaksinapaisena erontekona, eikä kouluja ole velvoitettu aktiivisesti haastamaan sukupuolittuneita käytäntöjään. Kuitenkin uusimmissa opetussuunnitelman perusteissa koulua ohjataan kohti sukupuolitietoisia käytäntöjä ja peruskoulua tarkastellaan kasvavissa määrin eriarvoistavia käytäntöjä tuottavana instituutiona.
Edellä mainitut tulokset ja havainnot selvisivät Salla Myyryn tuoreessa väitöstutkimuksessa, jossa hän käsitteli erilaisia sukupuolten tasa-arvotulkintoja ja niiden välisten jännitteiden käsittelyä viimeisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessissa.
Viimeisimpiä opetussuunnitelman perusteita uudistettiin ajallisesti samoihin aikoihin vuoden 2014 tasa-arvolain uudistuksen kanssa. Tasa-arvolain uudistuksessa sukupuolen määritelmä moninaistui ja tasa-arvosuunnitteluvelvoite laajennettiin ylemmiltä koulutusasteilta peruskouluun. Tasa-arvolain uudistuksen myötä peruskoulujen rooli sukupuolten tasa-arvon edistäjänä vahvistui. Samaan aikaan sukupuolten tasa-arvosta käytiin jännitteistä keskustelua mediassa ja koulutuspoliittisia aloitteita tulkittiin eri tavoin.
Myyryn väitöstutkimus valottaa nyt sitä, millaisia muutoksia perusopetuksen tasa-arvopolitiikassa on käynnissä ja millaisia haasteita muutoksiin voi liittyä.
Jännitteet näkyvimmiksi koulutuspolitiikan ylätasoille
Tulosten mukaan suomalainen, suhteellisen avoin ja osallistava opetussuunnitelman valmisteluvaihe ja koulujen toiminnallinen tasa-arvosuunnitteluvelvoite mahdollistivat sukupuolten tasa-arvoon liittyvien erilaisten tulkintojen esiin nousemisen ja käsittelyn.
Jännitteiden käsitteleminen oli kuitenkin vaikeaa opetussuunnitelmaa valmisteltaessa ja paikallisia suunnitelmia laadittaessa: valmisteluvaiheessa ristiriitaisia kommentteja ympärilleen keränneitä sukupuolten tasa-arvokirjauksia poistettiin ja neutralisoitiin. Koulujen tasa-arvosuunnitelmissa sukupuolikysymyksiä ei otettu suunnitelmissa esille ja suurin osa suunnitelmista ohitti oppilaiden esiin nostamat erilaiset käsitykset ja kokemukset koulun sukupuolittuneista käytännöistä.
Tulosten perusteella Myyry esittääkin, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat jännitteet tulisi tehdä näkyväksi koulutuspolitiikan ylätasoilla, jotta niitä pystytään käsittelemään koulutuspolitiikan alatasolla. Se että sukupuolikysymyksiä käsitellään opetussuunnitelmaprosessin ylätasolla jännitteitä väistellen, voi osaltaan selittää sitä, miksi sukupuolikysymyksiin liittyvien jännitteiden rakentava käsitteleminen voi osoittautua hankalaksi kouluissa.
Moniäänisempää keskustelua sukupuolesta
Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevissa opetussuunnitelmaprosesseissa sekä valtakunnallisen ja paikallisen perusopetuksen tasa-arvopolitiikan kehittämistyössä. Myyry toivoo, että tulevat opetussuunnitelmaprosessit ja koulujen tasa-arvosuunnittelutyö mahdollistaisivat moniäänisen keskustelun sukupuolesta ja nostaisivat keskustelussa heränneet jännitteet tasa-arvopolitiikan ja -työn keskiöön.
Myös koulujen toiminnallisen tasa-arvotyön ohjeistuksissa tulee Myyryn mukaan kiinnittää erityistä huomiota sukupuolikysymyksien jännitteisiin ja niihin liittyviin valtasuhteisiin. Nuo jännitteet tulee hänen mukaansa ymmärtää muutoksen mahdollistavana asiana, eikä aiheena, josta on mahdollista tai tarpeen päästä eroon.
Tutkimuksessaan Myyry lähestyi opetussuunnitelmaprosessin eri vaiheita koulutuspolitiikan institutionaalisina käytäntöinä, joissa muotoillaan sukupuolten tasa-arvodiskursseja ja niiden hierarkkista järjestystä. Aineistona olivat opetussuunnitelmaprosessin kolmea vaihetta ilmentävät dokumenttikokonaisuudet: ohjausjärjestelmän ylätasolla 1) vuosina 2004 ja 2014 julkaistut opetussuunnitelman perusteet (POP04 ja POP14) ja 2) valmisteluvaiheessa perusteluonnoksesta annetut palautteet, perusteluonnos ja julkaistu POP14, sekä alatasolla 3) toimeenpanovaiheen koulukohtaiset toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat. Aineiston analyysissa sovellettiin kriittistä diskursiivista luentaa, jossa kielenkäytön yksityiskohtainen analyysi yhdistettiin kriittiseen yhteiskunnalliseen tutkimukseen.
