Haaveena kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen opinnot? Lue millaista on opiskella alalla. Opiskelija Ronja Hanninen kertoo kokemuksia ja vinkkejä aikuiskasvatustieteen opinnoista. Ronja opiskelee pian viidettä vuottaan Itä-Suomen yliopistossa, Joensuussa.
– Olen Ronja Hanninen, 24 vuotta ja kotoisin Lohjalta. Päädyin tänne aika kaukaa, mutta hyvä, että päädyin!
Ronja aloittaa syksyllä viidennen ja viimeisen opiskeluvuoden. Hän on opinnoissaan maisterivaiheessa.
Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon juuri kasvatus- ja aikuiskasvatustieteeseen?
– Ensin lukion jälkeen hain opiskelemaan psykologiaa eri paikkakunnille, mutta totesin jossain vaiheessa, että tämä ei nyt onnista, pitää koittaa jotain muita vaihtoehtoja, Ronja muistelee.
Ronjaa kiinnosti kovasti ihmisläheinen ala, jossa pääsisi hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Hän oli tehnyt sijaisuuksia varhaiskasvatuksessa ja huomannut, että opettajuus ja lasten kanssa työskentely ei ole kuitenkaan se kaikkein omin juttu, ja tämä rajasi hakuvaiheessa pois esimerkiksi luokanopettajan koulutuksen.
– Pengoin yliopistojen sivuja. Luin oppaita ja katsoin eri vaihtoehtoja läpi, Ronja kertaa.
Ronjan puoliso pääsi opiskelemaan Karelia ammattikorkeakouluun ja tämä rajasi vaihtoehtoja myös maantieteellisesti. Silmiin tarttui kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, joka vaikutti välittömästi mielenkiintoiselta.
– Ala vaikutti heti ensi alkuun todella kiinnostavalta ja joku aikuiskasvatustieteessä vain vetosi. Monipuolisuus ja ihmisläheisyys nousi heti koulutuksen kuvauksessa esiin ja tuli vahva tunne siitä, että tämän vaihtoehdon sisältä varmasti löytyy se oma juttu. Erityisesti mahdollisuudet hallinnon puolella vetosivat, Ronja summaa.
Rinnalla yhteishaussa olivat myös opinto-ohjaajan ja sosionomin opinnot. Ronja muistelee, että vaikka opo oli ykkösenä haussa, alkoi kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede nousta omassa mielessä ykkösvaihtoehdoksi jo ennen kuin tieto valinnasta tuli.
Mikä on parasta aikuiskasvatustieteen opinnoissa?
Ronjan mukaan monipuolisuus on ehdottomasti paras vahvuus tällä alalla. Jos kasvatusala kiinnostaa, niin koulutuksen puitteista löytyy oma soveltamisen kohde. Generalistialalta voikin valmistua hyvin erilaisiin tehtäviin. Osasta tulee esimerkiksi koulutussuunnittelijoita ja monet tekevät hankkeissa erilaisia projekteja. Ronjaa itse tähtää erityisesti henkilöstöasiantuntijaksi, henkilöstön kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen pariin.
Varsinainen pääainevalinta tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Ensimmäiset opinnot ovat kaikille yhteisiä, mutta myöhemmässä opintojen vaiheessa on sellaisia opintojaksoja, joiden sisällöissä pääaine painottuu. Kasvatustieteen teemat käsittelevät enemmän lapsia ja nuoria, kasvatusta sekä formaalia koulutusta. Aikuiskasvatustiede liittyy enemmän aikuisiin ja ikääntyneisiin, sivistykseen ja nonformaaliin koulutukseen. Valinta opintojen alkuvaiheessa ei kuitenkaan rajaa liiaksi pois tulevaisuuden suuntautumista esimerkiksi työelämässä. Molemmilla pääaineilla voi työskennellä esimerkiksi suunnittelun, kehittämisen ja opetuksen tehtävissä.
– Olen itsekin pohtinut, että entä jos haluankin tehdä joskus lasten parissa työtä, mutta valitsemani vaihtoehto ei sulje tätä mahdollisuutta pois!
Koulutuksessa on vapaa sivuaineoikeus, ja iso osa tutkinnosta koostuukin sivuaineista. Ronjan lyhyt sivuaine on psykologia ja pitkänä hän on opiskellut työ- ja organisaatiopsykologiaa. Näin hän on saanut sisällytettyä kiinnostuksensa psykologiaan myös kasvatustieteen tutkintoon. Opinnot ovat kaikille vapaasti valittavissa. Lisäksi hän on suorittanut aikuisopettajan pedagogiset opinnot. Näihin Ronjan oppiaineesta haetaan erikseen, ne eivät ole pakollisia, eivätkä kaikki alan opiskelijat suinkaan suorita pedagogisia opintoja, mutta halutessaan molemmista pääaineista niin kasvatustieteestä kuin aikuiskasvatustieteestä voi hakeutua suorittamaan opinnot. Kokonaisuuteen kuuluu samat teoriaopinnot opettajaopiskelijoiden kanssa, mutta harjoittelut ovat erilaiset. Harjoittelut suoritetaan aikuisopettajan pedagogisissa opinnoissa yhden lukuvuoden aikana peräjälkeen ja tämä onkin mielenkiintoinen ja intensiivinen jakso, jossa opittua sovelletaan käytäntöön.
– Olen kokenut opeopinnot tosi hyödylliseksi. Harkassa alkaa todella ymmärtää käytännössä, mitä on opiskellut kolme vuotta.
Harjoittelua on käytävä vähintään kahdella eri koulutusasteella. Ronja suoritti orientoivan harjoittelun Karelia ammattikorkeakoululla, tradenomikoulutuksessa. Orientoiva osuus sisältää pääasiassa opetuksen seuraamista. Perusharjoittelunsa hän suoritti Riverialla ammattiopistossa, jossa päästiin jo opetustyöhön. Harjoittelut voi suorittaa yhdessä parin kanssa yhteisopettajuudella ja tämä tuo kokemukseen vielä oman mielenkiintoisen mausteensa, kun oppimaansa voi koko ajan peilata kaverin kanssa. Ronja kävikin kaikki opetusharjoittelunsa yhdessä parin kanssa.
Yksi ikimuistoisimmista tähtihetkistä liittyy juuri toiseen opetusharjoitteluun. Kerätessään palautetta aikuisopettajan pedagogisesta harjoittelusta ammattiopistossa, Ronja sai kommentteja, jotka hän tahtoo aina muistaa.
– Sieltä tuli niin kultaista palautetta. Opiskelijat kertoivat, että osaan kohdata heidät kunnioituksella ja arvostavasti. Yksi opiskelija sanoi: ”Huomaa, että olet oikealla alalla!”, Ronja muistaa.
Soveltavan harjoittelun Ronja sai luettua hyväksi. Tässä vaiheessa opettajuutta voi laajentaa koskemaan muutakin kuin vain koulua tai oppilaitosta. Soveltavia harjoitteluita tehdään esimerkiksi hankkeissa tai urheiluseuroissa.
– Soveltavassa harkassa voi todella soveltaa! Teen työkseni telinevoimisteluvalmennusta ja sain tällä korvattua harjoittelua.
Viimeisen, neljännen harjoittelun Ronja teki yliopistolla omassa oppiaineessaan opettaen koulutuksen suunnittelun opintojaksolla.
Monipuolisuus ja ihmisläheisyys nousi heti koulutuksen kuvauksessa esiin ja tuli vahva tunne siitä, että tämän vaihtoehdon sisältä varmasti löytyy se oma juttu.
Ronja Hanninen
Mitä odotat maisteriopinnoiltasi?
Ronjalla on enää kaksi opintojaksoa ja gradu jäljellä opinnoissaan. Gradun aihe on telinevoimisteluvalmentajien asiantuntijuuden kehittyminen. Hän teki samasta aiheesta aiemmin kirjallisuuskatsauksen vähän laajemmalla kohderyhmällä ja tutkii asiaa nyt haastattelemalla voimisteluvalmentajia.
– Gradun haastatteluja odotan. On mielenkiintoista päästä katsomaan, olenko yhtään oikeilla jäljillä. Tarkoitus on avata sitä, miten valmentajat kehittävät itseänsä myös koulutuksen ulkopuolella.
Ronja kiittelee, että hänen alallaan voi todella hyödyntää omaa harrastuneisuuttaan ja kiinnostuksenkohteita gradunkin parissa. Opiskelijoilla on todella erilaisia ja mielenkiintoisia tutkimusaiheita.
– Meidänkin graduryhmässä on aiheita laidasta laitaan, mistä vaan voi löytää sen kasvatustieteen näkökulman!
Mikä on unelmatyösi?
Ronjan unelmatyö on sellainen, jossa pääsee soveltamaan ihmisläheistä ja kasvatustieteellistä näkökulmaa. Hän toivoo työnsä liittyvän henkilöstön kehittämiseen ja kykyjen tunnistamiseen.
– Uskon, että voisin tuoda erilaista näkökulmaa työelämään. Kasvatustieteissä ratkaisukeskeisyys on tärkeää ja asioiden näkeminen ihmisen kautta, ei niinkään tuloksen tai numeroiden.
Miten kuvailisit opiskelukaupunkiasi Joensuuta ja kampusaluetta?
Ronja kertoo viihtyvänsä Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa hyvin. Hän kokee, että parasta täällä on luonto ja lähellä sijaitsevat kansallispuistot.
– Minusta on tullut oikea ulkoilmaihminen tänne muutettuani. Olen tykännyt myös kunnon talvista. Laskettelu ja hiihto ovat tärkeitä harrastuksia, eivätkä talviset olosuhteet Etelä-Suomessa ole itsestäänselvyys, Ronja kertoo.
Joensuun hän kokee juuri sopivan kokoiseksi eikä uskoisi viihtyvänsä liian suuressa kaupungissa. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät ja lajien kirjo runsas. Ronja harrastaa golfia esimerkiksi Pilkonpuistossa ja Kontioniemen golfkentällä, ja on pelannut myös amerikkalaista jalkapalloa Joensuussa. Urheilupalvelut ovat ihan lähellä, esimerkiksi Areena on aivan kulman takana. Ronja mainitsee SYKETTÄ-palvelut hyvänä lisänä opiskelijan arjessa. Liikkumaan ja kuntosalille pääsee vaivatta. Yllätyksenä tuli myös, että Joensuussa on huippujoukkueita, jos tahtoo harrastaa penkkiurheilua. Vaikkapa pesäpallo ja koripallo ovat kovan tason lajeja Joensuussa.
– Joensuussa on todella virkeää ja paljon tapahtumia. Se tosiaan näkyy, että paikkakunnalla on paljon opiskelijoita. Suosittelen tätä kaupunkia.
Kampukselta Ronja haluaa mainita erityisesti Metria-rakennuksen itseopiskelutilat, jotka ovat hänen lempipaikkojaan ryhmätyöhön ja itseopiskeluun. Koppituolit esimerkiksi kirjastolla ovat myös oman äänimaailmansa vuoksi mukavia lukupaikkoja.
– Olen viihtynyt myös kampuksella. Välillä pitää siirtyä rakennuksesta toiseen luentojen välillä ja se on hyvä juttu, raitis ilma ja liikkuminen virkistää!
Ronjan vinkit kasvatustieteestä ja aikuiskasvatustieteestä kiinnostuneelle
1. Jos tykkäät toimia ihmisläheisesti ja ihmisten parissa, niin tämä on ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto sinulle.
2. Jos et ole aivan varma siitä, mitä tahtoisit tulevaisuudessa tehdä, mutta nämä teemat kiinnostavat, niin tässä koulutuksessa voit itse suunnata koulutustasi oman mielenkiintosi mukaan.
