Saaran mielestä biologiassa parasta on oppiaineen käytännönläheisyys. Lue mitä muuta aineenopettajaksi opiskeleva, mutta myös tutkijanurasta haaveileva UEF-lähettiläs kertoo opinnoistaan.
– Olen Saara Parkkinen, 20-vuotias toisen vuoden biologian opiskelija. Olen kotoisin Lohjalta.
Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon biologiaan?
– Hain ensisijaisesti opiskelemaan biologiaa vuoden 2021 yhteishaussa. Itä-Suomen yliopisto ei silloin ollut ensimmäinen hakukohteeni. En valitettavasti päässyt sisään ensimmäisellä hakukerralla, vaikka se jäikin pienestä kiinni.
Minulla oli kova hinku päästä opiskelemaan ja muuttaa asumaan yksin, joten huomasin Itä-Suomen yliopiston lisähaussa ruotsin kielen koulutusohjelman, jonka ajattelin myös olevan mahdollinen opiskeluala. Hain siis opiskelemaan ruotsia, ja pääsin todistusvalinnalla sisään. Opiskelin ruotsia lukuvuoden 2021–2022, ja otin heti sivuaineeksi biologian, sillä se kiinnosti minua edelleen todella paljon. Sain myös tietää, että voisin hakea siirtohaussa opiskelemaan biologiaa pääaineena, kun olen suorittanut biologian perusopinnot.
Vaikka ruotsin opiskelu oli ihan mukavaa, olin kuitenkin paljon kiinnostuneempi biologiasta. Siispä vuoden 2022 keväällä hain siirtohaun kautta biologialle, ja lisäksi hain yhteishaussa uudestaan. Tällä kertaa Joensuu oli ensimmäisenä hakuvaihtoehtona, sillä asuin täällä jo valmiiksi. Mikäli yhteishaussa ei ollut ensikertalainen, ei todistusvalintaa otettu lainkaan huomioon. Lähdin siis kesällä Joensuuhun tekemään biologian valintakoetta ja yllättäen sain sen kautta opiskelupaikan. Myös siirtohaun kautta vaihtaminen olisi ollut minulle mahdollista, sillä tulin hyväksytyksi biologian pääaineopintoihin sitäkin kautta. Päätin kuitenkin aloittaa uuden fuksivuoden ja otin yhteishaussa saamani paikan vastaan. Syksyllä 2022 minulla alkoivatkin biologian pääaineopinnot.
Mikä on aivan parasta biologian opinnoissasi?
– Omissa opinnoissani parasta on käytännönläheisyys. Biologian opinnot sisältävät harjoituskursseja, joissa tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja mikroskopoidaan näytteitä. Olen päässyt tekemään niin biokemian tutkimuksia kuin bakteeriviljelmiä, ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi biologian opintoihin sisältyy kenttäkursseja, joissa liikutaan eliöiden ja kasvien luonnollisissa elinympäristöissä eli niin sanotusti kentällä. Kenttäkursseilla on oman tutkimusalansa ammattilaisia vetämässä ryhmiä, joten heiltä saa todella paljon uutta, tutkittua tietoa. Kenttäkursseilla olen päässyt esimerkiksi pyydystämään ja tunnistamaan pohjaeläimiä ja perhosia, pyydystämään pikkunisäkkäitä ja preparoimaan niitä laboratoriossa sekä keräämään ja tunnistamaan sieniä.
Biologian laitos on Itä-Suomen yliopistossa tiivis, joten opettajat ovat opiskelijoille tuttuja ja toisin päin. Ainejärjestömme Mikrovillus ry järjestää myös yhteisiä iltoja laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, mikä lisää opiskelijoiden ja opettajien yhteistyötä ja luo tiiviitä suhteita.
Paras hetkeni Itä-Suomen yliopistolla on varmasti biologian opintojen fuksivuosi. Tunsin kuuluvani joukkoon heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja löysin rinnalleni samanhenkisiä ystäviä, joiden kanssa voin viettää aikaa. On hienoa, kun tuntee kuuluvansa joukkoon ja löytää oman alansa, jonka parissa haluaa olla myös tulevaisuudessa.
Miten päädyit valitsemaan sivuaineesi?
– Minulla on kolme sivuainetta: aineenopettajan pedagogiset opinnot, maantiede ja psykologia. Aineenopettajan pedagogiset opinnot ja maantiede valitsin puhtaasti työllistymistä varten. Aion kouluttautua aineenopettajaksi, joten pedagogiset opinnot ovat siihen pakollinen sivuaine. Biologian opettajille suositellaan toiseksi opetettavaksi aineeksi maantiedettä. Tämä tarjoaa minulle hyvän työllistymisen sekä yläasteella että lukioissa, sillä molemmilla koulutusasteilla opetetaan näitä aineita. Psykologia on kiinnostanut minua lukiosta asti, ja Itä-Suomen yliopistossa psykologian perusopinnot ovat kaikille avoimia. Siksi kynnys ottaa vielä kolmas sivuaine oli matala. Psykologia auttaa työllistymisessä ja on mieluinen aine itselleni.
Mikä erityinen tapahtuma on jäänyt mieleesi?
– Mieleen on jäänyt parhaiten ainejärjestömme vuosittain järjestämä opiskelutapahtuma 8-appro, jota olin järjestämässä vappuna 2023. Approt ovat poikkitieteellinen tapahtuma, jossa opiskelijat kiertävät kaupungin anniskeluravintoloita tai suorittavat erilaisia rasteja keräten leimoja appropassiinsa. Kun riittävä määrä leimoja on kerätty, saa passia vastaan haalarimerkin. Approt huipentuvat jatkoihin, joissa on usein joku suomalainen artisti viihdyttämässä opiskelijoita.
Järjestäjätiimissä oli mahtavaa olla, sillä näin tapahtuman järjestämisen jokaisen vaiheen omin silmin ja oli upeaa huomata, miten kokonaisuus alkoi hahmottua. Yhteistyö oli tiimissämme myös mahtavaa. Appropäivänä olin jakamassa opiskelijoille passeja, ja vaikka päivä olikin pitkä, oli se todella antoisa kokemus. Näin eri ihmisten tunnelmia päivästä ja pääsin nauttimaan oman työni jäljestä. Lisäksi toisten opiskelijoiden hyvä palaute motivoi minua järjestämään tapahtumia uudestaan.
Yleisesti ainejärjestötoiminnassa mukana oleminen on mielestäni mahtava tilaisuus päästä kokemaan opiskeluelämän erilaisia puolia, hankkimaan uusia kavereita sekä suhteita ja siitä voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa: koskaan ei tiedä, mihin projekteihin sinua pyydetään mukaan.
Paras hetkeni Itä-Suomen yliopistolla on varmasti biologian opintojen fuksivuosi. Tunsin kuuluvani joukkoon heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja löysin rinnalleni samanhenkisiä ystäviä, joiden kanssa voin viettää aikaa.
Saara Parkkinen
Mikä on unelmatyösi?
– Unelmatyöni on toimia itseasiassa sekä tutkijana että opettajana. Tämä on melko harvinainen, mutta täysin mahdollinen yhdistelmä. Suunnitelmani olisi siis mennä opettajan töihin valmistuttuani maisteriksi, mutta haluan päästä joskus myös tohtorikoulutettavaksi, jolloin voisin toimia tutkijana ja päästä töihin esimerkiksi yliopistolle. Odotan tulevaisuudelta sitä, että voin seurata alani kehittymistä ja toimia yhteistyössä nykyisten opiskelukavereideni kanssa, jotka lähtevät tutkijalinjalle. Haluan myös inspiroida nuoria löytämään heille mieluisan opiskelualan tai sen oman jutun, jota kohtaan tuntee paloa.
Oliko opiskelukaupunkisi Joensuu sinulle ennestään tuttu ja miten olet kotiutunut?
– En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Joensuussa ennen muuttoa. En tiennyt kaupungista juurikaan mitään, mutta minulla ei myöskään ollut mitään ennakkokäsityksiä. Koska hain lisähaussa, oli asunnon etsimiseen sekä muihin opintojen aloittamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen aikaa vain muutamia viikkoja. Minulla ei siis ollut kauheasti aikaa ottaa selvää Joensuusta ennen muuttopäivää. Kotiuduin silti hyvin. Sain soluasunnon Joensuun Elliltä, joka sijaitsi hieman kauempana keskustasta. Vanhempani auttoivat minua muutossa, mutta ensimmäinen ilta yksin uudessa kotikaupungissa oli silti minulle vaikea. Kotiutuminen oli hankalampaa soluasunnossa, sillä se ei ollut erityisen viihtyisä enkä muutenkaan tykännyt jakaa yleisiä tiloja muiden kanssa. Solussa ehdin asumaan noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen pääsin muuttamaan keskustaan kerrostaloasuntoon. Siellä kotiutuminen oli helpompaa ja uuteen kaupunkiin tutustuminen pääsi kunnolla käyntiin.
Minulla ei ollut juuri ennakkokäsityksiä Joensuusta. Se on hieman isompi kuin kotikaupunkini Lohja, mutta ei mikään suurkaupunki, mikä on ollut minulle täydellistä. Etelä-Suomessa elämäntyyli tuntuu olevan suorituskeskeisempi ja kiireisempi kuin Joensuussa, ja ihmisten rauhallisuus ja ystävällisyys yllätti minut positiivisesti muuttaessani tänne.
Mikä on aivan ensimmäinen muistosi kampuskaupungista yliopisto-opiskelijana?
– Ensimmäinen muistoni Joensuusta on hotelli Kimmelissä yöpyminen. Saavuimme Joensuuhun vasta puolenyön aikoihin, ja yövyimme ensimmäisen yön hotellissa. Seuraavana päivänä oli aikainen herätys ja kampukselle siirtyminen. Kampus oli mielestäni hienon näköinen ja minusta tuntui siltä, että olen tehnyt oikean päätöksen muuttaessani tänne opiskelemaan. Olin iloinen myös siitä, että kampus on keskustassa: tätäkään en ollut ottanut selville ennen muuttoa.
Miten kuvailisit Joensuuta?
– Joensuu on todella ihana kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia tehdä ja harrastaa. Keskusta on tiivis, ja sieltä löytyy kaikki tarvittava. Välimatkat ovat lyhyitä, ja melkein kaikkialle pääsee pyörällä. Ihanaa on se, että kampus on keskustassa ja se on yhtenäinen, eikä eri rakennuksiin tarvitse siirtyä pitkiä matkoja. Joensuusta löytyy paljon vaihtoehtoja luonnossa oleskelusta kiinnostuneille, ja mikäli käytössä on auto, pääsee täältä helposti käymään esimerkiksi Kolilla tai läheisissä kansallispuistoissa.
Hienointa on ollut se, että joensuulaiset ovat tosi rentoa ja rauhallista porukkaa. Täällä ei ole ihmisillä kiire, ja tuntemattomillekin ollaan ystävällisiä. Joensuussa myös muualta muuttaneet toivotetaan tervetulleiksi.
Mikä on parasta kampuksella?
– Parasta kampuksella on ehdottomasti biologian laitoksen päärakennus Natura. Naturalta löydät biologian opiskelijoiden oman hengailutilan, kampusravintolan, itseopiskelutiloja, laboratoriot ja uniikkina asiana Naturalta löytyy uskomaton kokoelma täytettyjä eläinnäytteitä, joista osa on eri kerrosten auloissa ja lisää löytyy laboratorioista. Näytteitä käytetään myös biologian lajintuntemuksen opinnoissa, joten eliöitä löytyy hyönteisistä kotkiin ja muikuista hirviin.
Mitä puuhailet vapaa-ajalla?
– Käyn tavoitteellisesti kuntosalilla. Toiveenani olisi päästä joskus kisaamaan kehonrakennuksessa body fitness-lajissa. Lisäksi käyn epäsäännöllisesti Sykettä-tunneilla, eli Itä-Suomen korkeakoulujen liikuntapalvelujen järjestämillä ryhmäliikuntatunneilla.
Urheilun lisäksi olen mukana ainejärjestötoiminnassa erilaisten tapahtumien järjestämisen muodossa. Tällä hetkellä olen järjestämässä ainejärjestömme 50-vuotisjuhlaa eli vuosijuhlia. Vuosijuhlat ovat osa yliopiston perinteitä, jossa ainejärjestön nykyiset ja jo valmistuneet opiskelijat ja kutsuvieraat kokoontuvat juhlistamaan ainejärjestön toimintaa ja muistelevat aikaisempaa toimintaa.
Saaran vinkit biologian opinnoista haaveilevalle
– Kannattaa tutustua alan ajankohtaisiin uutisiin, tutkimuskohteisiin ja tieteellisiin läpimurtoihin. Se antaa myös itselle käsityksen siitä, millainen tieteenala biologia oikeasti on ja millaisia käytännön ongelmia nykypäivänä ratkotaan biologian avulla. Mikäli nämä ilmiöt kiinnostavat sinua ja herättävät itsessäsi jonkinlaisen ahaa-elämyksen, saatoit löytää tulevaisuuden opiskelualasi.
- Tutustu rauhassa opintotarjontaan ennen hakemista. Itselleni tuli yllätyksenä, miten paljon Joensuun ja Kuopion ympäristö- ja biotieteiden opinnot eroavat toisistaan. Kannattaa ottaa selvää, kiinnostaisiko sinua enemmän biologia vai ympäristötieteet. Opinnot ovat hyvin erilaiset.
- Jos tutkijapuolen erikoistuminen mietityttää, kannattaa ottaa selville, mitä tarjontaa meiltä löytyy. Voit erikoistua esimerkiksi ekotoksikologiaan, biogeokemiaan tai genetiikkaan ja fysiologiaan.
- Toisaalta omaa tulevaisuutta ei tarvitse suunnitella valmiiksi opintojen alussa, vaan voit selvittää kandidaattiopintojen aikana sinulle sopivan mielenkiinnonkohteen.
Mitä muuta haluaisit kertoa opiskelustasi?
– Asia, mikä itselleni tuli yllätyksenä ensimmäisenä opiskeluvuonna oli se, että ihan kaikki opinnot eivät ole puhdasta biologiaa, vaan mukana on myös menetelmäopintoja. Ne ovat sellaisia opintoja, jotka eivät ole omaan alaan suoranaisesti liittyviä, mutta niitä saatetaan tarvita joissain vaiheessa opintoja tai viimeistään työelämässä. Biologian opiskelijoille menetelmäopintoja ovat esimerkiksi kemia, tilastotiede ja taulukkolaskenta.
Menetelmäopinnot eivät välttämättä ole niitä kiinnostavampia, mutta ne ovat pakollinen osa pääaineopintoja. Mikäli näihin ei ole motivaatiota tai osaamista, ei kannata lannistua ja ajatella, että biologia ei ehkä olekaan se oma ala. Voit ajatella menetelmäopintoja pakollisena pahana, josta on hyötyä tulevaisuudesta, vaikka olisitkin vain käynyt asiat läpi pintaraapaisuna.