Hoitotieteen maisteri Watchara Tabootwong selvitti väitöstutkimuksessaan thaimaalaisten omaishoitajien kokemuksia iäkkäiden trakeostomiapotilaiden hoidosta sairaalassaolon aikana. Väitöstilaisuutta voi seurata 15.5.2020 klo 12 alkaen verkossa.
Iäkkäiden ihmisten määrä on kasvussa ympäri maailmaa. Iäkkäät tarvitsevat usein sairaalahoitoa. Syynä voivat olla esimerkiksi ikään liittyvät fysiologiset muutokset tai pitkäaikaissairaus, kuten keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta tai munuaisten krooninen vajaatoiminta. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa hengitysvajausta ja vaatia hengityslaitteen käyttöä. Lääkäri voi arvioida myös trakeostomian eli henkitorviavanteen tarpeelliseksi pitkään hengityslaitteessa pidetylle iäkkäälle potilaalle. Trakeostomia voi vaikuttaa monin tavoin potilaan hyvinvointiin ja kehonkuvaan. Iäkäs trakeostomiapotilas tarvitseekin lääkärien ja hoitajien valvonnan lisäksi tukea omaishoitajiltaan.
Thaimaalaisessa yhteiskunnassa omaiset osallistuvat aina iäkkäiden hoitoon kotona tai sairaalassa. Arviolta 60 prosenttia maan omaishoitajista on iäkkään potilaan lapsia, kun taas 30 prosentissa tapauksista hoitajana toimii potilaan puoliso. Thaimaalaiseen kulttuuriin kuuluu iäkkäiden tai muuten korkeassa arvossa pidettyjen henkilöiden kunnioittaminen ja näistä huolehtiminen. Iäkkäistä huolehtimisen nähdään olevan perheen vastuulla. Aiempia iäkkäiden trakeostomiapotilaiden omaishoitajia käsitteleviä tutkimuksia on toteutettu potilaan kotona ja sairaaloissa, esimerkiksi tehohoidon, sydänhoidon ja hengityshoidon yksiköissä, mutta vain harvassa tutkimuksessa on tarkasteltu trakeostomian takia vuodeosastoilla hoidettavien iäkkäiden potilaiden omaishoitajia. Tätä tutkimusta varten haastateltiin 40:ää iäkkäiden potilaiden omaishoitajaa, joista osa oli hoidettavien aikuisia lapsia ja osa puolisoita, ja joiden omaiselle oli laitettu trakeostomia sairaalajakson aikana. Haastattelut toteutettiin thaimaalaisen sairaalan kirurgisella osastolla ja haastateltavilta kysyttiin heidän kokemuksistaan omaishoitajina.
Tuloksista ilmeni, että omaishoitajat oppivat avustamaan iäkästä trakeostomiapotilasta seuraamalla terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa, pyytämällä näiltä neuvoja sekä jakamalla kokemuksia ja tietoja muiden potilaiden omaishoitajien kanssa. Omaishoitajat avustivat omaistaan erilaisin hoitotoimin, millä oli omaishoitajiin niin fyysisiä, psykologisia, sosiaalisia kuin taloudellisiakin vaikutuksia. He myös tarvitsivat tukea terveydenhuollon ammattilaisilta ja läheisiltään. Omaishoitajan roolista koettiin ylpeyttä, vaikka iäkkään hoitoa pidettiin myös vaikeana. Omaishoitajien mukaan hyvään omaishoitoon kuuluu vilpitöntä ja luotettavaa rakkautta ja välittämistä. He katsoivat iäkkäästä perheenjäsenestä huolehtimisen kuuluvan perheen vastuulle ja omalle vastuulleen puolisona tai lapsena, ja siihen kuului myös uusien asioiden opettelu ja omaisen elämän loppuvaiheen hoito.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää iäkkäiden trakeostomiapotilaiden omaishoitajien ohjauksessa.
Hoitotieteen maisteri Watchara Tabootwongin väitöskirja Family caregivers’ experiences of providing care for hospitalized older family members with tracheostomy: a phenomenological study in Thailand tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Åstedt-Kurki Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän kuva osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36370?encoding=UTF-8