Kokemuksia luo­kan­opet­ta­jan opinnoista, Akseli Lautiainen

 – Olen Akseli Lautiainen, 23-vuotias mies ja kotoisin Lappeenrannasta. Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella ja toimin samalla lähettilästiimissä sisällöntuottajana.

Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon luo­kan­opet­ta­jak­si?

 – Suurin syy sille, miksi hain juuri luokanopettajaksi oli se, että olen aina kokenut alan ja ammatin merkitykselliseksi etenkin lasten ja nuorten kannalta. Opettajan ammatti oli ollut jo pitkään mielessäni, vaikka en ollutkaan aiemmilla hakukerroilla hakenut luokanopettajaksi. Koen myös, että tämä ala on sellainen, jossa pystyn hyödyntämään paljon omia vahvuuksiani, kuten vuorovaikutus- ja muita sosiaalisia taitoja. Olen hyvin ihmisläheinen henkilö ja koin, että myös siitä on iso hyöty ajatellen koulumaailmaa ja nuorten parissa työskentelyä. Arvostan opettajia ja opettajan työtä suuresti ja se oli yksi tekijä, joka vaikutti valintaani.

Koen, että luokanopettajana tarvittavien taitojen kautta voin kehittyä myös urheilutoimittajana, joka on nykyinen ammattini. Uskon, että nämä kaksi alaa on helppo yhdistää toisiinsa ja se oli yksi isoimmista syistä, miksi juuri tätä alaa halusin lähteä opiskelemaan. Tiesin muutamia toimittajia, jotka ovat toimineet sekä urheilutoimittajan että luokanopettajan koulutuksella ja he innostivat minua samaan. Minulla oli hakukohteissa vaihtoehtona maantieteet, johon myös aikaisemmin olin hakenut opiskelemaan, mutta sinne pisteeni eivät riittäneet.

Oliko opis­ke­lu­kau­pun­ki­si Joensuu sinulle ennestään tuttu?

 – Joensuu oli minulle jo ennakkoon melko tuttu kaupunki. Sekä sukulaisiani että hyvä ystäväni asui täällä, joten kaupungissa oli tullut käytyä jo monesti aiemmin. Kotiutuminen Joensuuhun sujui itseltäni hyvin nopeasti, koska olen asunut suurimman osan elämästäni samankokoisissa kaupungeissa. Ennakkokäsitykseni osuivat oikeaan siinä, millaiseksi kaupunki on minulle muodostunut; keskikokoinen, ystävällinen ja viihtyisä kaupunki Itä-Suomessa.

Mikä on aivan ensimmäinen muistosi kam­pus­kau­pun­gis­ta yliopisto-​opiskelijana?

 – Ensimmäinen muistoni liittyy siihen, kun kiersimme tuutoreiden ohjaamana kampuksen rakennuksia ja yritimme samalla painaa mieleen eri rakennusten sijainnit, jotta emme eksyisi heti tulevina päivinä. Nopeasti rakennusten ja luokkien sijainnit onneksi tulivatkin tutuiksi, koska lähiopetusta oli paljon. Muistan myös, että ensimmäisten viikkojen aikana oli aivan järkyttävän huono keli, vettä satoi ja oli kylmä. Fuksiviikon tapahtumiin täytyi aina laittaa paksua takkia päälle, mutta harvoinpa kylmyyttä tarvitsi hauskojen tapahtumien aikana edes miettiä!

Mikä on aivan parasta luo­kan­opet­ta­jan opinnoissa?

 – Parasta omissa opinnoissani ovat ehdottomasti monipuoliset ja hyvin käytännönläheiset kurssit, opetusharjoittelut ja kaverit.

Muistan erityisesti opetusharjoittelun viimeisen opetustuokion jälkeisen fiiliksen, kun olin pitänyt ensimmäistä kertaa ikinä kokonaisen oppitunnin yksin. Itseluottamukseni opettajuuttani ja omaa osaamistani kohtaan kasvoi merkittävästi tuon tunnin jälkeen ja sen aikana.

Erityisenä hetkenä mieleeni on jäänyt myös ensimmäinen fuksitapahtuma juuri ennen opintojen alkua. Pikniktapahtumassa alkoi tutustua uusiin kavereihin ja yhteishenki oli jo silloin vahvasti läsnä, vaikka vasta ensimmäisen kerran nähtiin toisemme.

Mitä odotat tu­le­vai­suu­del­ta?

 – Unelmatyöni on tehdä sellaista työtä, jonka tekemisestä nautin ja jonka koen merkitykselliseksi sekä itselleni että yleisestikin yhteiskunnassa. Odotan tulevaisuudelta sitä, että valmistun luokanopettajaksi ja mahdollisesti sivuaineiden kautta saan pätevyyden opettaa myös yläasteella sekä lukiossa joitain oppiaineita. Haluan myös jatkuvasti kehittyä paremmaksi jokaisella alalla ja jokaisessa työssä, mitä teen. Haluaisin pystyä yhdistämään työni sekä toimittajana että opettajana ja uskon sen olevan mahdollista.

Miten kuvailisit Joensuuta ja kampusta?

 – Joensuussa parasta on ollut ehdottomasti monipuoliset urheilu- ja liikkumismahdollisuudet, luontokohteet ja simppeli keskusta. Kaikki tarvittava on lähellä ja kaupunkiin on hyvin vaikea näin vuoden jälkeen enää eksyä. Oli myös hienoa kokea, kuinka nopeasti Joensuu alkoi tuntua kotikaupungilta.

Kampus on se paikka, johon kaverit kokoontuvat samoille kursseille ja pääsee vaihtamaan kuulumisia. Vaikka et muuten viettäisikään paljon aikaa opiskelijatapahtumissa, kampuksella pääset varmasti näkemään kavereitasi, mikä on hieno asia yhteenkuuluvuuden kannalta.

Mitä harrastat vapaa-ajalla?

 – Vapaa-ajalla tykkään treenata salilla ja käydä juoksemassa sekä nähdä tietysti kavereita ja käydä silloin tällöin opiskelijatapahtumissa. Urheilu on iso osa arkeani myös sen seuraamisen muodossa. Lisäksi musiikki on vahvasti läsnä arjessani.

Akselin vinkit luo­kan­opet­ta­ja­kou­lu­tuk­seen tähtäävälle

 – Muista uskoa ja luottaa itseesi, sillä kaikki tekeminen perustuu siihen. Älä luo turhia mielikuvia, ettet olisi sopiva alalle tai olisit huonompi kuin muut, vaan ole oma itsesi ja luota omaan osaamiseesi. Jokainen on omanlaisensa persoona ja sen näkyminen on rikkaus kasvatusalalla.

Älä stressaa liikaa, sillä vaikka et pääsisi opiskelemaan ensimmäisellä hakukerralla, se ei tarkoita, että et voisi päästä seuraavalla. Pieni valmistautuminen ei ole koskaan haitaksi. Jos haluat, voit esimerkiksi harjoitella ennen soveltuvuuskoetta haastattelutilanteita vaikkapa ystävän kanssa, niin koetilanne ei välttämättä tunnu enää niin suurelta. Kannattaa myös tutkia ja silmäillä alaan liittyviä uutisia, niin tiedät jo etukäteen hieman, mitä tuleman pitää.

1. Luota ja usko itseesi sekä osaamiseesi ja ole oma itsesi.

2. Älä kanna liian suurta huolta ja stressiä onnistumisista tai epäonnistumisista.

3. Pieni valmistautuminen on aina hyväksi.

Mitä muuta haluaisit kertoa opiskelustasi?

 – Pidän paljon siitä, että luokanopettajaopinnoissamme meillä on paljon lähiopetusta. Itse opin paljon paremmin livenä opiskellen ja yhdessä tekemällä kuin etänä niin, että kaikki pitäisi opetella pelkästään ruudun välityksellä. Alalla myös huomaa tietynlaisen samanhenkisyyden luokanopettajaopiskelijoiden välillä, joka helpottaa opiskelua ja etenkin ryhmätyöskentelyä paljon. Tämä tekee opiskelusta paljon mukavampaa! Monipuoliset luokanopettajaopinnot tarjoavat varmasti kaikille erittäin hyvät jatkomahdollisuudet tulevaisuuteen. Opintojen aikana jokaisesta muovautuu omanlaisensa opettaja. Yliopisto-opiskeluista kannattaa ottaa kaikki ilo ja hyöty irti!