Kokemuksia matematiikan opinnoista, Atte Pennanen

– Olen Pennasen Atte, kotoisin Outokummusta. Olen kuudennen vuoden matematiikan opiskelija.

Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon matematiikkaan?

– Lukion aikana oppiaineista eniten kiinnostivat fysiikka ja matematiikka, siten lukion kurssit johdattelivat alalle. Huomasin, että matemaattisia ongelmia oli todella mukava pohtia ja matematiikka sujui paljon paremmin kuin muut aineet, Atte muistelee.

Atte alkoi tutustua matematiikan ja fysiikan koulutustarjontaan eri yliopistoissa, mutta Joensuu tuntui kuitenkin parhaalta vaihtoehdolta. Kaupunki oli ennestään tuttu ja lähellä.

Aten hakiessa yliopistoon hakukohteena oli yhdistelmä matematiikka, fysiikka ja kemia, ja pääainevalinta tehtiin käytännössä ensimmäisenä syksynä. Hän ajattelikin ensin ottavansa pääaineeksi fysiikan, mutta matematiikka vei kuitenkin abstraktien asioiden parissa viihtyvän opiskelijan mennessään. Tulevissa yhteishauissa pääaine onkin tiedossa jo etukäteen, kun haetaan suoraan matemaatikkokoulutukseen.

– En ole katunut matematiikan pääainevalintaa kertaakaan. Matematiikan ei tarvitse liittyä mitenkään käytännön maailmaan ja siitä pidän, Atte kertoo.

Mikä on parasta matematiikan opinnoissasi?

– Pidän matemaattisen analyysin kursseista, jotka ovat tiukkaa todistamista. Olen käynyt kaikki analyysin kurssit, Atte kertoo.

Yliopistomatematiikka on erilaista kuin lukiossa, mutta tätä ei pidä missään nimessä säikähtää. Opinnot alkavat lukion kurssien asioiden kertaamisella, joten kärryille pääsee varmasti. Lukiomatematiikka on lähinnä suoria laskuja, mutta yliopiston kurssit ovat teoreettisempia ja sisältävät enemmän teorioiden todistamista ja ymmärtämistä.

– Lukiossa tehtävä voisi olla kolmion kyljen pituuden laskeminen Pythagoraan lauseen avulla, kun taas yliopistossa tehtävä olisi vaikkapa; todista Pythagoraan lause, Atte kuvailee.

Erityisiä opiskelun tähtihetkiä ovat olleet haastavissa tehtävissä onnistumiset ja itsensä ylittäminen.

– Toisena vuonna oli johdatus topologiaan -kurssi ja tein tähän liittyen lisätehtäviä. Yhtä tehtävää pähkäilin tosi pitkään. Yritin kolme neljä kertaa ja aina se palautui takaisin. Viimein se meni sitten läpi ja olin todella tyytyväinen, kun oivalsin tehtävän, Atte muistelee.

Mitä odotat opinnoiltasi?

Atte on maisteriopinnoissaan aivan loppusuoralla. Enää pari kurssia ja gradun viimeistely puuttuvat ja valmistuminen on edessä heti joulun jälkeen. Gradun aiheena hänellä on ”Rieszin esityslause subharmonisille funktioille”. Tutkielman nimikin kertoo, että matematiikan opinnoissa liikutaan usein hyvin abstraktin ajattelun tasolla ja alan tutkimus antaa työkaluja muulle uudelle tutkimukselle. Matematiikan parissa uuden tiedon tuottaminen on todella hankalaa ja gradut poikkeavatkin ehkä jossain määrin muista tieteenaloista. Kirjallisuuskatsaus on usein käytetty menetelmä matematiikan graduissa. Oma panos tutkielmaan on käytännössä usein itsekeksityt esimerkit ja välivaiheiden kirjoittaminen. Matematiikan teorioita kuvaa myös se, että ne ovat edellä muuta tutkimusta ja niille saattaa löytyä käyttötarpeita ja soveltamisen paikkoja vasta kymmenien jopa satojen vuosien kuluttua.

– Esimerkiksi lukuteoriaa on tutkittu satoja vuosia, mutta vasta viime aikoina tätä on hyödynnetty vaikkapa salasanoissa ja kryptaamisessa, Atte kertoo.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Atelle filosofian maisterin tutkinto on vain välietappi. Hän aloittaa jatko-opinnot tohtorikoulussa heti valmistumisen jälkeen. Jatko-opintojen aikana haaveena on lähteä myös vaihtoon ulkomaille, tähän on hyvät mahdollisuudet.

– Matematiikka tuntuu vaan niin mukavalta, etten halua lopettaa opintoja tähän, Atte kertoo.

Atte on pohtinut paljon, mitä tekisi työkseen opintojen jälkeen. Moni matemaatikko työllistyy tietotekniikan alalle. Matemaatikot työskentelevät paljon esimerkiksi data-analyysiin parissa. Myös finanssi- ja vakuutusalalla tarvitaan matemaatikoita. Oikeilla sivuainevalinnoilla voi vaikuttaa paljon siihen, minne työllistyy. Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineoikeus, mikä tarjoaa paljon vaihtoehtoja. Sivuainehaun kautta voi jälkikäteen lähteä myös opiskelemaan matematiikan opettajaksi, vaikka opettajaopinnoille on myös suora hakukohde. Ja toki opettajaopintoihin valitaan aina valintakokeen kautta. Atte valitsi sivuaineeksi fysiikan oman mielenkiintonsa mukaan.

– Lopputavoite olisi päästä matematiikan professoriksi yliopistoon, hän paljastaa.

Miten kuvailisit opiskelukaupunkiasi Joensuuta ja kampusta?

– Joensuu on mukavan kompakti, keskusta on kampuksen vieressä ja matkat taittuvat kävellen tai pyörällä. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät Joensuusta ja luonnonläheisyys viehättää, Atte summaa.

Atte harrastaa frisbeegolfia, ja laadukkaita ratoja löytyy vaikka kuinka paljon lähiseutujen metsäalueilta. Myös sulkapallo ja padel ovat satunnaisia harrastuksia vapaa-ajalla.

– Kampuksella on todella hyvät opiskelijaruokalat, joista saa edullista hyvää ruokaa. Oleskelu- ja itseopiskelupaikat ovat myös hyviä. Porukalla on kiva tehdä tehtäviä ja oleskella. Tämä tuo yhteisöllisyyttä tekemiseen, kun ei tarvitse itsekseen laskeskella neljän seinän sisällä, Atte kertoo.

Aten vinkit matematiikan opinnoista kiinnostuneelle

1. Ei kannata murehtia sitä, että porukka yliopistolla olisi liian fiksua. Kursseilla pärjää, jos käyttää niihin aikaa.
2. Mieti työllistymistäsi ja tulevaisuutta jo opintojen alkuvaiheessa ja tee sivuainevalintasi myös tämän mukaan.
3. Matematiikkaan pitää käyttää aikaa. Tenteissä on oikeasti osattava asiat.