Juho Lehtola opiskelee metsätiedettä Itä-Suomen yliopistossa. Lue, kuinka biologiasta, maantieteestä ja markkinoinnista kiinnostunut opiskelija päätyi Joensuuhun ja mikä alan opinnoissa on mielenkiintoisinta.
– Olen Juho Lehtola, 23-vuotias neljännen vuoden metsätieteen opiskelija. Olen kotoisin Kuopiosta. Valmistuin viime keväänä kandidaatiksi, joten parhaillaan käynnissä on ensimmäinen vuosi maisteriopintoja, joissa erikoistun metsien hoitoon ja metsäekosysteemeihin. Vapaa-ajalla tykkään katsoa elokuvia ja matkustella.
Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon metsätieteisiin?
– Tahdoin yliopistoalalle, jossa voin yhdistellä suosikkikouluaineitani biologiaa ja maantietoa. Kohdistin myös katseen jo valmistumisen jälkeiseen aikaan, jossa toivoin työllisyystilanteen olevan hyvä ja palkkauksen kohtuullinen. Tekemäni taustatutkimuksen perusteella metsätiede vaikutti vastaavan näihin kriteereihin parhaiten, joten tie johti tänne.
– Hain ja pääsinkin ensin opiskelemaan lukioaikaista suosikkikouluainettani biologiaa. Päädyin kuitenkin hylkäämään paikan ja hakemaan varusmiespalveluksen jälkeen metsätieteeseen. Päätökseen vaikutti metsänhoitajien hyvä työllistyminen, laajat uravaihtoehdot ja mahdollisuus erikoistua esimerkiksi metsäekologiaan ja metsien hoitoon, jotka pohjautuvat vahvasti biologiaan.
– Tahdoin opiskella juuri Joensuussa, koska kaupunki on melko lähellä kotiseutuani, ja vaikutti helposti lähestyttävältä opiskelijakaupungilta. Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden koulutuksessa houkutteli myös erikoistuminen vasta maisterivaiheessa, minkä ansiosta kandidaattivaiheessa saa hyvän kokonaiskuvan kaikista metsätieteen osa-alueista.
Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit, ja miten teit lopullisen päätöksen?
– Lukioaikoina minulla ei ollut vielä selkeää suunnitelmaa jatko-opintojen suhteen. Aloinkin pohtia potentiaalista koulutusta lempioppiaineideni biologian ja maantieteen kautta, joita toivoin alan jollain tapaa soveltavan. Luonto ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aina kiehtoneet minua. Rajasin vaihtoehtoja myös sen perusteella mitä odotuksia minulla on valmistumisen jälkeiseltä työelämältä. Tahdoin alalle, jossa työllisyystilanne on hyvä ja joka mahdollistaa työskentelyn useissa erilaisissa työtehtävissä. Viimeistään monipuoliset suuntautumisvaihtoehdot ja metsäsektorin yhteiskunnallinen merkitys Suomessa saivat kelkan kääntymään kohti metsätiedettä.
– Opiskelualan ollessa selvillä olin jälleen vaikean valinnan edessä. Kumpaan metsätiedettä tarjoavaan yliopistoon hakisin ensisijaisesti? Taustatutkimuksen ja jopa kummillakin kampuksella vierailun jälkeen totesin Itä-Suomen yliopiston tuntuvan minulle luontevammalta vaihtoehdolta. Tutkintorakenteessa suurin ero kahden vaihtoehdon välillä on erikoistumisen ajankohta, joka tapahtuu Itä-Suomen yliopistossa vasta maisterivaiheessa. Koin että tämä antaa lisäaikaa kartoittaa omia mielenkiinnonkohteita monitieteisen alan sisällä ja auttaa ymmärtämään metsää useammista näkökulmista. Myös kampuksesta ja tulevasta kotikaupungista Joensuusta välittyi lämminhenkinen tunnelma jo ensivierailulla.
– Näin siis Itä-Suomen yliopiston metsätiede päätyi ensimmäiseksi hakuvaihtoehdoksi varusmiespalvelusta seuranneessa yhteishaussa. Pääsin sisään todistusvalinnalla ja seuraavana kesänä seurasikin muutto Kuopiosta Joensuuhun.
Mitä sivuaineita olet valinnut, ja miten ne täydentävät pääainettasi tai laajentavat osaamistasi?
– Opiskelin kandidaatintutkintooni sivuaineena bio- ja ympäristötieteitä. Päädyin valintaan siksi että olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja ajattelin kyseisen kokonaisuuden myös tukevan maisterivaiheen metsien hoitoon ja metsäekosysteemeihin suuntautuvia opintojani.
– Maisterivaiheessa meille ei kuulu pakollista sivuainetta, mutta ajattelin hyödyntää Itä-Suomen yliopiston tarjoamasta vapaata sivuaineoikeutta ja opiskella toiseksi sivuaineeksi geoinformatiikan. Päädyin valintaan pitkälti siksi, että erinäisten paikkatietoanalyysien hallinta voi olla hyödyllistä työelämässä.
Millaisia tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?
– Teen tällä hetkellä Pro Gradu-tutkielmaa itselleni mielenkiintoisesta aiheesta; ympäristötekijöiden vaikutuksesta havununna-nimisen metsätuholaisen esiintymiseen Suomessa, sekä opiskelen viimeisiä kursseja. Opiskeluaika Itä-Suomen yliopistossa on ollut antoisaa, mutta odotan jo innolla valmistumista tämän lukuvuoden loppuun mennessä ja pääsyä hyödyntämään saatuja oppeja työelämässä.
Mikä on tähän mennessä ollut parasta opinnoissasi?
– Metsätieteessä sovelletaan useita tieteenaloja, kuten eri luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä, kauppatieteitä ja tekniikkaa. Etenkin kandidaatin opinnoissa metsiin tutustutaan näiden kaikkien tieteenalojen näkökulmista, mikä tekee opinnoista hyvin monipuolisia. Minut toi alun perin metsätieteisiin kiinnostus etenkin metsäekologiaa kohtaan, mutta on ollut mielenkiintoista oppia tarkastelemaan metsiä myös esimerkiksi talouden, politiikan, puumateriaalitieteen tai kaukokartoituksen perspektiiveistä.
– Vaihtelua opintoihin on tuonut monipuolisten aiheiden lisäksi myös käytännönläheisyys. Kursseihin sisältyy maastoretkiä, laboratorioharjoituksia ja yritysvierailuita. Yksi opintojen kohokohdista oli ensimmäisen opintovuoden jälkeen suoritettu, kahdeksan viikkoa kestänyt kenttäkurssi, jonka aikana vierailimme maastossa lähes päivittäin harjoitellen perusopinnoissa opittua käytännössä.
– Mieleen ovat jääneet myös harjoittelut, jotka metsätieteessä suoritetaan palkallisina hakeutumalla oman alan kesätöihin. Kandidaattivaiheen harjoittelun suoritin metsänhoitoyhdistyksellä pääasiassa metsänhoitotöiden laadunvalvonnan parissa. Maisterivaiheen harjoittelussa toimin metsätalousyrityksen ympäristöprosessin harjoittelijana tehden esimerkiksi luonnonhoitoon, paikkatietoanalyyseihin ja metsäsertifiointeihin liittyviä tehtäviä.
Voitko jakaa jonkin erityisen hetken tai oivalluksen opinnoistasi?
– Metsiin liittyy paljon erilaisia tavoitteita, joihin liittyen monilla saattaa olla vahvoja mielipiteitä. Metsätieteissä on ollut mielenkiintoista oppia paremmin ymmärtämään niin ekologisten, taloudellisten kuin sosiaalisten tavoitteiden näkökulmia perustuen tuoreimpaan tutkimustietoon sekä erilaisia tapoja yhteensovittaa näitä tavoitteita.
– Opiskeluvuosieni kohokohtia lienevät kansainvälisen metsäalan opiskelijoiden kokouksen järjestäjätiimissä toimiminen ja osallistuminen vastaavaan kokoukseen Chilessä. On ollut valaisevaa kuulla metsien käytöstä eri maissa, tutustua alan opiskelijoihin ympäri maailmaa ja huomata kuinka kansainvälisessä toimijakentässä metsäalalla tulee toimia.
Metsätieteisiin tulee opiskelijoita hyvin erilaisin mielenkiinnonkohtein. Minua on kiinnostanut eniten metsien hoitoon, metsien terveyteen ja metsäekologiaan liittyvät aihepiirit, mutta opiskelijoissa on vähintään yhtä paljon heitä, joiden mielenkiinto kohdistuu erityisesti esimerkiksi metsäteknologiaan, metsänarviointiin tai metsäpolitiikkaan.
Juho Lehtola
Millaisessa unelmatyössä näet itsesi valmistumisen jälkeen?
– Olen tulevaisuuden suhteen avoimen mielin. Asia, mikä minua alun perin ajoi metsäalalle eli monipuoliset uramahdollisuudet on konkretisoitunut esimerkiksi metsätieteiden osaston järjestämien työelämätapahtumien ja avoimien työpaikkojen selailun myötä. Tällä hetkellä kenties erinäiset asiantuntijatehtävät tai viestinnän parissa työskenteleminen kuulostavat mielenkiintoisimmilta.
Miten olet kotiutunut Joensuuhun?
– Joensuu on minusta täydellinen opiskelijakaupunki: Aktiivinen ja kompakti. Suuri osa väestöstä koostuu opiskelijoista, mikä näkyy katukuvassa lukuisina opiskelijatapahtumina. Myös oma ainejärjestömme Joensuun metsäylioppilaat ry on hyvin aktiivinen. Välimatkat eivät ole pitkiä, mikä tekee pyörällä liikkumisesta helppoa vuoden ympäri. Asuminen on edullista ja vaivatonta kiitos Joensuun Ellin tarjoaman opiskelija-asunnon, josta ei ole pitkä matka kampukselle.
– Metsätieteiden opiskelijana on hienoa asua itseään Euroopan Metsäpääkaungiksikin tituleeraavassa kansainvälisesti tunnustetussa metsäalan osaamiskeskittymässä. Joensuusta löytyy metsäalan koulutusta usealla koulutusasteella, huippuluokan tutkimusta ja lukuisia alan toimijoita. Tämän ansiosta olen esimerkiksi pystynyt suorittamaan kesäharjoittelut kotoa käsin ja alueella on paljon työllistymismahdollisuuksia myös valmistumisen jälkeistä aikaa ajatellen. Myös itse tutkimuksen aihe eli metsä on aina lähellä ja esimerkiksi kurssien maastotöitä ollaan tehty aivan kampuksen takana sijaitsevassa metsässä. Hulppeampia metsämaisemia janotessaan voi alle tunnissa ajaa esimerkiksi kansallispuistoon Kolille.
Mikä tekee kampuksesta sinulle erityisen paikan?
– Luonnehtisin Joensuun kampusta viihtyisäksi, tiiviiksi ja kansainväliseksi. Opiskelen mielelläni päärakennus Carelian kirjastossa, josta löytyy niin mukavia nojatuoleja kirjojen lukemiseen kuin tietokoneilla varustettuja työpisteitä kirjoittamiseen. Tiiviys syntyy siitä, että kaikki Joensuussa tarjolla olevat Itä-Suomen yliopiston alat toimivat samalla kampuksella. Siis samalla kun minä kirjoitan esseetä esimerkiksi ilmastoviisaasta metsänhoidosta, joku toinen saattaa tehdä viereisellä pöydällä fysiikan laskuja ja toinen päntätä psykologian tenttiin. Opiskelua voi tauottaa käymällä nauttimassa edullista ja laadukasta opiskelijaruokaa jollain kampuksen viidestä ravintolasta. Kansainvälisyydestä pitävät huolen suuren osan kampuksen opiskelijoista koostavat ulkomailta tulleet opiskelijat. Ruokajonossa voikin päästä kuulemaan useaa eri kieltä.
Mitä muuta haluaisit tuoda esille opinnoistasi?
Metsätieteisiin tulee opiskelijoita hyvin erilaisin mielenkiinnonkohtein. Minua on kiinnostanut eniten metsien hoitoon, metsien terveyteen ja metsäekologiaan liittyvät aihepiirit, mutta opiskelijoissa on vähintään yhtä paljon heitä, joiden mielenkiinto kohdistuu erityisesti esimerkiksi metsäteknologiaan, metsänarviointiin tai metsäpolitiikkaan.
Metsätieteet saattavat sopia sinulle myös, mikäli tunnet, että sinulla on useita kiinnostuksenkohteita etkä tiedä minkä niistä valitset. Ehkä metsät ovat kuitenkin jollain tasolla sinulle läheisiä? Alallamme pääset yhdistelemään metsien näkökulmasta useita tieteenaloja sekä kartoittamaan niistä itseäsi eniten kiinnostavia vielä kandivaiheessa ja ennen erikoistumista mieluisimpiin maisterintutkinnossa.
Juhon vinkit metsätieteistä kiinnostuneelle hakijalle
1. Seuraa metsiin liittyvää uutisointia. Esiintyykö siellä aihepiirejä, joihin tahtoisit tulevaisuudessa päästä vaikuttamaan? Ajankohtaisten aiheiden tuntemisesta on hyötyä myös opinnoissa.
2. Älä jännitä matematiikkaa. Todistusvalinnassa on UEF metsätieteen kynnysehtona on vähintään arvosana C lyhyestä matematiikasta tai pitkän matematiikan suorittaminen. Opintoihin kuuluu yksi pakollinen matematiikan kurssi ja muutama tilastotieteen kurssi. Ainakin itse olen kuitenkin pärjännyt hyvin lyhyellä matematiikalla. Tieteenalan sisällä on myös mahdollista erikoistua vähemmän matemaattisiin metsätieteen osa-alueisiin.
3. Hanki lisätietoa päätöksen tueksi. Omaa alavalintaa miettiessäni selailin paljon, millaisia kursseja ja tutkintorakenteita eri koulutusohjelmat pitävät sisällään. Tähän Itä-Suomen yliopiston opinto-opas on oiva tiedonlähde. Kannattaa käydä myös tutustumassa esimerkiksi metsatieteet.fi -sivustoon ja UEF Metsätieteiden osaston Instagram-tiliin @forestsciences.
