Kokemuksia oikeustieteen opiskelusta, Marianne Merjovaara

 – Olen Marianne Merjovaara ja tulen Kuopiosta. Täytän nyt lokakuussa 22 vuotta ja aloitan kolmatta opintovuottani.

Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon oi­keus­tie­tei­siin?

 – Oikeustiede on aina ollut minulle selkeä uravalinta enkä oikein ajatellut hakevani edes muualle. Opiskelin lukiossa IB-linjalla eli International Baccalaureate -tutkintoa. Abivuonna harkitsin hakevani ulkomaille opiskelemaan yliopistoon, mutta päädyin lopulta siihen, että haluan harjoittaa juridiikkaa Suomessa, jolloin ulkomailla tehty oikeustieteiden tutkinto ei olisi ollut toimiva vaihtoehto.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteet oli yhteisvalinnassa ykkösvalintani. Hain tietysti kaikkiin muihinkin oikeustieteiden hakukohteisiin Suomessa, mutta halusin nimenomaan Joensuuhun. Muut tuntuivat turhan kaukaisilta ja olin kuullut paljon hyvää UEFin oikeustieteiden laitoksesta ja opetuksen laadusta. Täällä opiskellessani olen huomannut, että kaikki kuulemani on ollut totta ja, että opetukseen oikeasti panostetaan.

Oliko opis­ke­lu­kau­pun­ki­si Joensuu sinulle ennestään tuttu ja miten kotiuduit?

 – Joensuu oli minulle aika vieras kaupunki, vaikka Savosta ei hirveän pitkä matka tänne olekaan. Olin käynyt täällä muutaman kerran ala-asteella luokkaretkillä, mutta muuten kaupunki oli vieras. Kotiuduin kuitenkin todella hyvin alusta asti. Pidän erityisesti kaupungissa siitä, että kaikkialle voi kävellä tai pyöräillä.

Ennakkoon olin huolissani siitä, että Joensuu on aika pieni kaupunki jopa Kuopioon verrattuna. Osittain se on ihan totta, kyllä täällä on sellaista pienemmän kaupungin charmia. Mutta Joensuu on kuitenkin yliopistokaupunki, joten ei täältä elämää puutu. Joensuussa on helppo liikkua ja viikoittain löytyy ohjelmaa.

Mikä on aivan ensimmäinen muistosi kam­pus­kau­pun­gis­ta yliopisto-​opiskelijana?

Aivan ensimmäinen muistoni on ainejärjestömme Kick Off -tapahtumasta. Olin juuri muuttanut ja kämppä oli vielä aivan levällään muuttolaatikoita. Lähdin hieman epäilevin mielin ensimmäiseen tapahtumaan Joensuun torille, sillä tavaroita oli purkamatta ja koulukin oli alkamassa jo seuraavana päivänä. Olen kuitenkin niin tyytyväinen, että lähdin. Koko tori oli täynnä eri alojen tuutoreita odottamassa omia fuksejaan ja tunnelma oli jo silloin katossa. Sain tuosta tapahtumasta elinikäisiä ystäviä ja Joensuun keskustakin tuli tutuksi.

Mikä on aivan parasta omissa oikeustieteen opinnoissasi?

 – Omissa opinnoissani parasta on uuden oppiminen ja ihanat ystävät. Yliopistoaika on niin uniikki mahdollisuus tutustua erilaisiin ihmisiin. Uutta oppii joka päivä, eikä huomaakaan kuinka pitkälle on tullut pienessä ajassa ennen kuin alkaa tehdä esimerkiksi jotain tehtävää, joka olisi tuntunut vielä vuosikin sitten ihan mahdottomalta. Oikeustieteiden koulutus takaa sen, että maailma ja yhteiskunta alkaa hahmottua ihan eri lailla kuin koskaan aiemmin.

Oikeustieteissä on sen verran opiskeltavaa, että meillä ei ole virallisia sivuaineita. Tämä tarkoittaa, että opintosuunnitelmaan ei ole jätetty tilaa sivuaineen valinnalle. Se ei tietenkään estä opiskelemasta muutakin. Kurssisuorituksen tulevat vain niin sanotusti ”ylimääräisinä” opintosuorituksina pakollisten päälle. Itse olen opiskellut oikeuspsykologian kursseja ja aion aloitella maisterivaiheessa myös ranskan opinnot. Oikeustieteen tutkinnot on mahdollista tehdä myös täysin ilman sivuaineopintoja keskittyen vain omaan aineeseen. Sinänsä pelkästään makukysymys.

Itse olen halunnut tehdä oikeuspsykologian opintokokonaisuudesta kursseja ihan oman henkilökohtaisen mielenkiinnon vuoksi. Ne tukevat myös hyvin rikosoikeuden kokonaisuuksia. Ranskaa haluaisin opiskella vain oppiakseni uutta kieltä. Vaihto-opiskelu Ranskassa kiinnostelisi myös.

Mikä erityinen onnistuminen on jäänyt sinulle mieleen?

– Viime kesän aikana suoritin rikos- ja rikosprosessioikeuden seminaarin. Seminaarissa oli ensimmäistä kertaa sellaisia isompia oikeudellisia tapauksia, jotka jouduimme parini kanssa ratkaisemaan. Siinä vaiheessa, kun saatiin palaute takaisin opettajalta ja olimme ratkaisseet tapaukset oikein, fiilis oli uskomattoman hyvä. Tällaiset on niitä hetkiä opinnoissa, kun tajuaa itsekin, kuinka pitkälle on tullut ja sen, että on oikeasti ihan oikealla alalla, vaikka välillä onkin hankalampaa.

Erityisenä hetkenä mieleen on jäänyt myös toissa vapun mölkkyily. Kierrettiin porukalla tehtävärasteja ja yhdellä rastilla oli mölkkykisa. Heitin ensimmäisenä ja kun lähdin heittämään kuten aina ennenkin, eli yläkautta, koko meidän tiimi huusi, että älä nyt hyvänen aika noin heitä! Mutta minäpä olenkin Savosta, ja siellä ollaan mölkkymestareita. Kuinka ollakaan, kaikki palikat kaatuivat heti kättelyssä ja toin pisteet kotiin. Siitä saan kyllä kuulla vieläkin.

Mitä odotat tu­le­vai­suu­del­ta?

– Olen pitkään jo unelmoinut siitä, että kävisin vielä valtion järjestämän jatkokoulutuksen diplomaatiksi. Suurlähetystöjen työ kiinnostaa hirveästi. Tässä vaiheessa elämää ja opintoja tulevaisuus on kuitenkin vielä auki. Oikeustieteiden tutkinnolla voi tehdä erilaisia mielenkiintoisia asioita niin isolla skaalalla, että tulee ihan valinnan vaikeus. Myös EU:n toiminta kiinnostaa ja houkuttelee. Oikeastaan tässä vaiheessa elämää odotan tulevaisuudelta kansainvälisyyttä – on se sitten missä muodossa tahansa.

Miten kuvailisit opis­ke­lu­kau­pun­kia­si Joensuuta ja kampusta?

– Joensuu on viihtyisä, monipuolinen ja luonnonläheinen kaupunki. Yllättävintä on ollut ehdottomasti opiskelijoiden ja tapahtumien määrä! Myös opiskelurientojen ulkopuolella Joensuussa ja lähialueilla tapahtuu vuoden aikana paljon. Näistä esimerkkeinä voisi antaa Kolin islanninhevosajelut sekä tietysti Ilosaarirockin.

Parasta kampuksella on varmaan kaikille opiskelijoille puoli-ilmainen ruoka. Joensuun kampus on mielestäni myös aivan ihana alue, josta löytyy paljon itseopiskelutiloja. Kampuksen vieressä on myös uimahalli ja kuntosali, joissa on kiva käydä joko ennen opiskelupäivää tai sen jälkeen. Kroonisena lukutoukkana rakastan myös meidän kirjastomme fiktio-osastoa!

Mitä harrastat vapaa-ajalla?

– Vapaa-ajalla harrastan lukemista sekä tykkään käydä ryhmäliikuntatunneilla. Varsinkin tanssitunnit ovat erityisen mieluisia. Tällä hetkellä toimin myös oikeustieteen opiskelijoille tarkoitetun kampusyhdistyksen puheenjohtajana, mikä vie suuren lohkon vapaa-ajasta. Innostun myös hirveän nopeasti erilaisista harrastuksista. Tänä kesänä aloitin esimerkiksi maalauksen ja ompelun.

Mariannen vinkit oikeustieteen opinnoista unelmoivalle

– Aina kannattaa hakea ja yrittää! Se on kaikista tärkeintä. Hakiessa kannattaa kuitenkin muistaa, että oikeustieteissä ja varsinkin valintakokeissa on paljon opeteltavaa ja muistettavaa. Lukemiseen kannattaa siis varata aikaa. Oikeustiede on todella monipuolinen ala työllistymisen suhteen. Meistä tulee asianajajia, juristeja, tuomareita, viranomaisia, asiantuntijoita, konsultteja, käräjäsihteerejä ja niin edelleen. Kaikille löytyy varmasti jotain kiinnostavaa ja kaikenlaisia persoonallisuuksia kaivataan!

1. Ota hakemisprosessi rauhassa – materiaalit kannattaa käydä rauhassa ja kokonaisuus kerrallaan läpi.
2. Juridiikkaa on kaikkialla ympärilläsi, kiinnitä siihen huomiota! Käytännön esimerkit auttavat huimasti, kun teoriaa alkaa käydä läpi.
3. Kannattaa lukea paljon! Ihan kaikenlaista tekstiä, ei pelkästään juridiikkaa. Lue varsinkin uutisia ja aikakausilehtiä, sillä yhteiskunnan muutokset näkyvät niissä selkeimmin.

Mitä muuta haluaisit kertoa opiskelustasi?

– Opiskelu on ihmisen parasta aikaa ja UEF on oikeasti the place to be! Vaikka välillä onkin paljon luettavaa ja pitää opetella asioita, joista ei ole koskaan kuullutkaan, on kaikki sen arvoista! Tsemppiä hakuihin <3