Kokemuksia psykologian opiskelusta

Olen Sara Ruokolainen, 22-vuotias toisen vuoden psykologian opiskelija. Olen kotoisin alun perin Helsingistä ja asun nyt toista vuotta Joensuussa.

Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon psykologian koulutukseen?

Olin jo lukiossa kiinnostunut psykologiasta ja päättänyt, että jokin päivä opiskelisin sitä myös yliopistossa. En ensimmäisissä pääsykokeissani onnistunut ja välivuoden aikana olin töissä päiväkodissa, jolloin oma ajatukseni siitä, että halusin työskennellä ihmisten parissa ammatissa, jolla on merkitystä, vahvistui. Hain psykologian lisäksi myös sosiaalityöhön sekä aikuiskasvatustieteisiin, mutta suuri haave oli silti juuri psykologian opiskelu. Hain ensisijaisesti Helsinkiin, omaan kotikaupunkiini, mutta kolmosvaihtoehto eli opiskelupaikka Joensuussa oli enemmän kuin toivottu. Jälkikäteen ajatellen UEFin koulutustarjonta vastaa parhaiten omiin tarpeisiini, mutta hakiessa ajattelin sijainnin olevan tärkein yliopiston valintaa määrittävä seikka.

Miten olet kotiutunut Joensuuhun?

Joensuu oli kaupunkina minulle täysin vieras, mutta Itä-Suomessa olin muuten liikkunut paljon sukulaisten ja mökkeilyn vuoksi. Ensi kerran tänne saapuessani huomasin, että kaupunki on todella pieni verrattuna Helsinkiin. Sillä on etunsa, sillä kaikki on niin lähellä, että pyörä kulkupelinä riittää mainiosti. Joensuussa oli mielestäni myös ihanan lämmin tunnelma, tervetullut olo sekä roppakaupalla mukavia ihmisiä, jotka puhuivat kotoisalla murteella. Kotiuduin Joensuuhun yllättävänkin nopeasti ja olen onnellinen siitä, että saan asua täällä. Tietysti ikävöin edelleen läheisiäni ja ystäviäni, joita en nyt näe niin usein, mutta samalla heidän näkemisensä tuntuu pitkästä aikaa aina yhtä ihanalta ja näitä ihmissuhteita oppii arvostamaan uudella tavalla.

Joensuu on kompakti kaupunki, joka on helppo ottaa haltuun. Se on eläväinen kaupunki, jonka katukuvassa näkyvät opiskelijat. Yllättävintä on se, kuinka usein tuttuihin voikaan törmätä päivän aikana kampuksella ja kaupungilla liikkuessa, ja se on myös aika siistiä. Joensuussa parasta on se, kuinka luonto ja kaupunkiympäristö ovat hyvässä tasapainossa. Ihanaa on se, kuinka yliopisto on aivan kaupungin keskustassa, eli vain muutaman minuutin pyörämatkan päässä, jolloin kampukselle vaikkapa lounaan vuoksi on helppoa lähteä piipahtamaan.

Kampuksella on parasta mukava ja ystävällinen ilmapiiri, mukavat opiskelutilat sekä edulliset opiskelijaravintolat. On ihana törmätä tuttuihin ja kampukset ovat niin tiiviit, että eri alojen edustajiinkin on helppo tutustua. Yliopistolla on aina tervetullut olo ja sellainen tekemisen meininki.

Mikä on parasta psykologian opinnoissa?

Opinnoissani parasta on itse sisältö. Psykologia oppiaineena haastaa pohtimaan itseään ja omaa elämäänsä, auttaa näkemään erilaisia ilmiöitä ympärillään ja antaa uudenlaisia näkökulmia ihmisten ymmärtämiseen. Psykologian opiskelu on aika itsenäistä, ja opinnoista voi tehdä omannäköiset, valitsemalla sellaisia kursseja, jotka kiinnostavat eniten. Oppiaineen henkilökunta on helposti lähestyttävää ja ymmärtävät, kuinka ihmiset oppivat, ovathan he psykologeina alan asiantuntijoita. Usein kursseilla onkin erilaisia toteutustapoja, mistä saa opintoihin vaihtelevuutta. Meillä UEFissa on myös vapaa sivuaineoikeus, jonka ansiosta psykologian kursseillakin tapaa eri alojen opiskelijoita, joiden kanssa kannustetaan verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. Mielestäni monialainen yhteistyö on hienoa.

Miten valitsit sivuaineesi oi­keus­p­sy­ko­lo­gian?

Sivuaineeni oikeuspsykologia muotoutui aika nopeasti päätökseksi, kun olin kuullut päässeeni juuri Itä-Suomen yliopistoon. Oikeuspsykologiaa ei voi opiskella muualla Suomessa, kuin Joensuussa ja se oli jo hakuvaiheessa pistänyt silmääni positiivisella tavalla. Me saamme psykologiassa valita kaksi lyhyttä tai yhden pitkän sivuaineen ja kiinnostavia mahdollisia sivuaineita olisi ainakin kymmenen. Olen pohtinut esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologiaa, ihmisen biologiaa, ruotsin kieltä, pitkää oikeuspsykologiaa, sukupuolen tutkimusta sekä erityispedagogiikkaa. Valinnanvaikeus onkin ehkä sivuainepäätöksissä se haastavin seikka.

Tähtihetkesi opintojen aikana?

Opintojen tähtihetkenä ensimmäisenä mieleeni tulee kurssi, jossa pääsimme haastattelemaan eri aloilla toimivia psykologeja ja kuulemaan heidän asiantuntijuutensa rakentumisesta. Oli kiinnostavaa nähdä erilaisia urapolkuja ja mitä psykologien arki ja työnkuva oikeasti on. Se oli myös se hetki, jolloin itselleni konkretisoitui, kuinka minustakin tulee jokin päivä ihan oikea psykologi ja se tuntui aika hienolta.

Mikä on unelmatyösi?

Unelmatyöni on olla psykologi, mutta millainen psykologi, sitä en vielä tiedä. Lasten kanssa työskentely on antoisaa ja esimerkiksi lasten neurologian parissa olisi kiinnostavaa työskennellä ja myös oikeuspsykologin työt kiinnostavat. Odotan sitä, että psykologina tulen kehittämään itseäni koko työurani ajan, syventämään osaamistani sekä oppimaan paljon uutta. Yksi unelma on jokin päivä opiskella psykoterapeutiksi.

Vinkkisi psykologiasta kiin­nos­tu­neel­le hakijalle?

1. Pidä kiinni unelmistasi ja uskalla tavoitella niitä.
2. Opiskele ahkerasti, mutta älä unohda lepoa.
3. On ok, vaikka opiskelupaikkaa ei saisi heti lukion jälkeen, välivuodet ovat opettavaisia ja täynnä oivalluksia

Opiskeluaika on opiskelun lisäksi täynnä paljon ihania tapahtumia, mukavia kavereita ja uusia kokemuksia. Yksi syy, miksi psykologian opiskelu on mielestäni niin ihanaa, on se, kuinka opiskelukavereiden kanssa jakaa saman kiinnostuksen ihmisiä kohtaan. Asioiden yhdessä pohtiminen syventää opittua ja usein vapaa-ajallakin on antoisaa keskustella opituista asioista. Kuitenkin on myös hyvä tasapainottaa opiskelua esimerkiksi liikkumalla ja ainejärjestöjen toimintaan osallistumalla. Muutossa toiselle paikkakunnalle on hyvät puolensa siinä, kuinka koko elämän saa rakennettua opiskelujen ympärille, kunhan uskaltaa rohkeasti lähteä kaikkeen mukaan. On myös hyvä huomata, että meitä psykologeja on kaikenlaisia, eikä ole tarpeen pohtia, sulautuuko jonkinlaiseen psykologin muottiin. On rikkaus, että me opiskelijat olemme niin erilaisia, sillä asiakaskuntamme on myös täynnä erilaisia ihmisiä.