Kokemuksia tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen opiskelusta, Julia Juntunen

 – Moikka! Olen Julia Juntunen, muutama vuosi sitten Joensuuhun Kainuun perukoilta muuttanut tietojenkäsittelytieteen opiskelija.

Miksi hait Itä-Suomen yliopistoon tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­tee­seen?

 – Päädyin valitsemaan Itä-Suomen yliopiston, koska se oli yksi lähimmistä yliopistoista kotipaikkakunnalta katsottuna. Minua houkutteli erityisesti vapaa sivuaineoikeus, sivuainevaihtoehtojen laajuus sekä yliopiston kerhotoiminta. Myös Joensuun kampuksen sijainti ihan keskustan vierellä oli suuri plussa!

Hakukohteet päädyin valitsemaan sen jälkeen, kun olin ensin päättänyt hakea juuri Itä-Suomen yliopistoon. Kaikki kolme hakuvaihtoehtoani olivat UEFiin. Päädyin valitsemaan ensimmäiseksi vaihtoehdoksi psykologian ja toiseksi nykyisen alani eli tietojenkäsittelytieteen. Psykologian valitsin ensimmäiseksi, sillä psykologian opinnot kiinnostivat minua lukio-opinnoista eniten. Toiseksi päätynyt tietojenkäsittelytiede valikoitui hakukohteeksi melkein sattumalta: näin alan esittelyn esitevihkosesta, jonka lukiollamme käynyt UEF-lähettiläs antoi minulle luettavakseen. Kiinnostuin alasta entisestään, kun kävin katselemassa UEFin sivuilta alan esittelyvideoita.

En ole harmitellut jälkeenpäin sitä, etten päässytkään ensimmäiseen hakuvaihtoehtooni, sillä heti TKT-opintojen alettua asiat tuntuivat loksahtelevan kohdilleen, ja koulutus tuntuikin ihan omalta.

Oliko opis­ke­lu­kau­pun­ki­si Joensuu sinulle ennestään tuttu ja miten kotiuduit?

 – Joensuu kaupunkina ei ollut minulle ollenkaan tuttu, mutta muutama tuttava oli kehunut sitä sieväksi kesäkaupungiksi. Ennakkokäsitykseni osoittautui siis oikeaksi! Kotiutuminen sujui hyvin ottaen huomioon, että olin neljän tunnin ajomatkan päässä kaikista ystävistäni ja perheestä, ja muuttanut yksin uuteen kaupunkiin kymmenen kertaa asukasluvultaan pienemmästä kylästä. Kampuskaupunkiin tutustuminen vapaa-ajalla oli hauska ajanviete ihan opintojen alussa, ja on kyllä edelleenkin! Vaikka kotikatu, keskusta ja kampusalue onkin tullut jo tutuksi, tuntuu että Joensuussa on vielä paljon alueita, etenkin lenkkeilyalueita sekä luontokohteita, joita en ole päässyt koluamaan läpi. Tekemistä siis riittää vielä näin kolmannenkin opiskeluvuoden alkaessa.

Mikä on aivan ensimmäinen muistosi kam­pus­kau­pun­gis­ta yliopisto-​opiskelijana?

 – Ensimmäinen muistoni yliopisto-opiskelijana taitaa olla ensimmäiseltä koulupäivältä, kun tuutorit esittelivät uusille opiskelijoille tiloja ja paikkoja ympäri kampusta ja pääsin tutustumaan muihin kanssaopiskelijoihin. Muistoon liittyy jännityksen lisäksi intoa ja odotusta tulevilla viikoilla alkaviin opintoihin. Ymmärsin myös vihdoin ja viimein, että en todellakaan ole jännitykseni kanssa yksin, vaan aivan jokainen on samoissa fiiliksissä, vaikka olimmekin todella monimuotoinen porukka. Tunsin myös heti kuuluvani joukkoon, ja olin innoissani erityisesti siitä, että harrastukseni otettiin mielenkiinnolla vastaan. Löysin melkein heti ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita samoista asioista kuin minä. Tämä oli positiivisesti mieleenpainuvaa etenkin, kun entisellä harvaanasutulla kotiseudullani samanhenkisten ystävien löytäminen oli hiukan hankalampaa. Opintoyhteisö osoittautui siis todella avosydämiseksi heti ensikättelyssä!

Mikä on parasta tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen opinnoissasi?

 – Pidän siitä, miten tietojenkäsittelytieteissä asioita oppii parhaiten tekemällä, ja siitä miten tämä käytännön tekeminen korostuu kurssien opetustavoissa. Useimmilla kursseilla arvosana ei koostu pelkästään lopputentistä, vaan osittain myös viikoittaisista ongelmanratkaisutehtävistä. Kun tehtävät saa ratkaistua, saa jokaisella viikolla eli pitkin kurssia pieniä onnistumisen tunteita. Tehtäviä tekemällä oppii käytännössä niitä asioita, joista teorialuennoilla saadaan ensimakua. Alan yksi parhaista puolista on myös se, miten kursseilla oppii tekemään samoja hommia, joita työelämässä voi päästä tekemään.

Miten päädyit valitsemaan sivuaineesi japanin kielen ja kulttuurin?

 – Japanin kulttuuri, kieli sekä media ovat kiehtoneet minua ala-asteelta saakka, ja yksi suurimmista haaveistani on ollut pitkään se, että pääsisin joskus vaihtoon juuri Japaniin. Tämän, ehkä vähän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi Japanin kieli ja kulttuuri oli selkeä valinta ainakin ensimmäiseksi sivuaineekseni. Harkitsin toisaalta myös datatiedettä sivuaineeksi. Päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että datatieteen opintoja voisin suorittaa esimerkiksi maisteriopintojen ohella, kunhan olen kolunnut japanin opinnot ensin läpi.

Mikä erityinen onnistuminen on jäänyt mieleesi?

 – Minulle on jäänyt erityisesti mieleen ensimmäiset ohjelmoinnin kurssit ja niiden pienet projektit. Kun aloitin tietojenkäsittelytieteen opintoni, minulla ei ollut mitään taustatietoa tai omia harrastuksia esimerkiksi koodaamiseen ja ohjelmistojen, sovellusten tai tietokoneiden toimintaan liittyen. Pelkäsin aluksi, että peruskurssitkin tulevat olemaan liian vaikeita ilman mitään taustatietoja, mutta onnekseni olin väärässä ja alku osoittautui harjoitustehtävineen sekä projekteineen todella antoisaksi. Tunsin onnistuneeni, kun kurssit menivät hyvin arvosanoin läpi, vaikka aluksi epäilinkin taitojani.

 – Toimin toisen opiskeluvuoteni ajan tuutorina oman alani opiskelijoille, ja koko homma oli kyllä todella antavaa ja opettavaa. Opimme tuutoriporukalla yhteistyötaitoja, pääsin tutustumaan muihin kanssatuutoreihin sekä uusiin opiskelijoihin, ja tarvittaessa tuin uusia opiskelijoita kinkkisissä tilanteissa opintoihin tai vaikkapa kurssi-ilmoittautumisiin liittyen. Tuutorihommista minulle jäi ”hyödyllinen” fiilis, ja huomasin, kuinka tärkeää tuutoritoiminta on molemmille osapuolille.

Mikä on unelmatyösi?

 – Rehellisesti sanottuna en yhtään vielä tiedä, mitä työtä pidän omana unelmatyönäni. Toisaalta se ei ole väärin, vaikkei kaikki ole vielä vähän päälle parikymppisenä selvää, ja mielestäni asiat tuppaavat aina selviämään ajan kuluessa. Tekemällä kaikennäköistä uutta ja kokeilemalla asioita sitä oppii asioita itsestään ja oivaltaa, mistä todella tykkää.

Sen olen jo todennut, että tämän alan hommat tuntuvat minulle oikealta valinnalta. Olen onnistunut karsimaan vaihtoehdoista pois ainakin niitä hommia, jotka minua eivät kiinnosta  kuten opettaminen tai verkkosivujen suunnittelu. Datatiede ja myös robotiikka sekä tekoälyn eri käyttökohteet ovat alkaneet kiinnostaa. Lähitulevaisuudessa toivon pääseväni vaihtoon Japaniin, ja odotan myös innolla ensimmäisen oman alan työpaikkani saamista.

Miten kuvailisit Joensuuta ja kampusta

 – Joensuu on todella sievä kaupunki, josta löytyy kaikki tarpeellinen mukavaan opiskelijaelämään. Erilaisia musiikki-, taide-, kulttuuri- sekä opiskelijatapahtumia järjestetään paljon, ja harrastustoimintaa riittää moneen makuun.

Kuvailisin Joensuuta juuri sopivankokoiseksi kaupungiksi, ja täällä on mielestäni sekä isomman että pienen kaupungin hyödyt. Ihmiset Joensuussa ovat avosydämisiä, avuliaita ja ystävällisiä, mutta toisaalta aivan jokainen kaupungilla vastaantuleva ei ole tuttu, joten täällä saa myös omaa rauhaa.

Ehkä yllättävin ja samalla mukavin asia itselle Joensuuhun liittyen on ollut se, miten paljon erilaisia kahviloita täällä on. Tykkään itse istuskella kahviloissa ja tehdä kouluhommia aina eri paikoissa vaihtelun vuoksi. Joensuussa tuntuu riittävän paljon valinnanvaraa kahviloiden suhteen.

 – Joensuun kampusalue on todella tiivis, joten luentojen välissä kerkeää käydä tarvittaessa syömässä, ja silti ehtii kävellä viereiseen rakennukseen seuraavalle luennolle muutamassa minuutissa. Pidän myös siitä, että ympäri kampusta löytyy itsepalvelukahviloita ja -kioskeja, joista saa ostettua mukaan kahvia, teetä, kahvileipää, eväsleipiä, proteiinijuomia… you name it. Kahvilat ovat olleet ainakin minulle todella käteviä etenkin kiireisissä tilanteissa, joissa en kerkeä käydä kampuksella syömässä lämmintä ruokaa. Kampuksella syömiseen liittyen mukavaa on mielestäni myös se, kuinka iso valikoima opiskelijahintaisia lounasravintoloita löytyy aivan kampusalueelta.

Mitä harrastat vapaa-ajalla?

 – Harrastan vähän kaikennäköistä – kulutan japanilaista mediaa, pelaan videopelejä, kuuntelen musiikkia, hoidan kasvejani sekä teen erilaisia käsitöitä. Pidän erityisesti neulomisesta ja virkkaamisesta. Minulla on aina vähintään kolme eri käsityöprojektia meneillään, joita joskus työstän eteenpäin myös luennoilla istuessani. Uusin käsityöharrastukseni on keramiikka, jonka aloitin tänä syksynä kansalaisopistolla.

Vapaa-ajalla hoidan myös ISYY:n eli Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Joensuun Opiskelijoiden Japanilaisen Kulttuurin kerhon hallitushommia. Olen tällä hetkellä JOOJAKU-kerhon sihteeri sekä somevastaava, ja käyn kerhotapaamisissa kerran viikossa. Joskus käymme kerhon kanssa esimerkiksi elokuvissa tai järjestämme kokkauskertoja, joten tällaisten tapaamisten suunnittelu kuuluu myös vapaa-aikaani.

Käyn aina mahdollisuuden tullen luonnossa liikkumassa, ja harrastan erityisesti vaellusta. Pyrin järjestämään ystävien tai poikaystäväni kanssa ainakin yhden pidemmän, noin viikon vaellusreissun vuodessa. Tavoitteenani on joskus kiertää kaikki Suomen kansallispuistot. Suomen korkeimman kohdan olenkin jo huiputtanut, joten se tavoite on saavutettu.

Julian vinkit tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­tees­tä kiin­nos­tu­neel­le

 – Tärkein vinkkini tietojenkäsittelytieteisiin hakevalle on muistaa, että sinulta ei vaadita aiempaa osaamista TKT-asioihin liittyen! Tämä asia jännitti minua paljon, kun itse aloitin opintoni, mutta lopulta ymmärsin, että sitä varten aloituskurssit ovat, että uusien asioiden oppiminen lähtisi hyvin käyntiin myös nollatasolta.

Ei tarvitse stressata, että alalle hakiessa pitäisi hankkia superhyvin pyörivä tietokone. Itse pärjäsin opintojeni ensimmäisen vuoden lukioläppärilläni, ja olisin varmasti pärjännyt vielä pidempäänkin, jos läppäri ei olisi mennyt rikki. Mutta toimintakyvyn suhteen opintoja varten et tarvitse mitään erityistä tai hienoa tietokonetta, vaan pärjäät aivan varmasti esimerkiksi lukio-opintojen aikana käyttämälläsi koneella. Niin ja sekin kannattaa muistaa, että kouluhommia pääsee tekemään yliopiston kirjaston tietokoneilla ilmaiseksi, jos et omista tietokonetta.

Kolmantena, ja tärkeimpänä vinkkinä: ota rennosti! Tämä ei tarkoita sitä, että kannustaisin laiskottelemaan, vaan että opintojen ohella kannattaa muistaa keskittyä asioihin, jotka sinua kiinnostavat. Kun saat hoidettua pakolliset kurssit ”alta pois”, niin pääset rakentamaan tulevaisuuden työssäsi tarpeellisia taitoja. Rentoutuminen kannattaa muistaa myös pitämällä taukoja opiskelusta viikonloppuisin sekä opiskelupäivänkin aikana.

1. Älä stressaa esitietovaatimuksista – lähes kaikki aloittavat tietojenkäsittelytieteen opinnot nollasta!
2. Pärjäät oikein mainiosti vanhalla läppärillä, tai alkuun yliopiston kirjaston tietokoneilla.
3. Ota rennosti, ja muista pitää hengähdystaukoja. Opiskelu ei ole nopeuskilpailu!

Mitä muuta haluaisit kertoa opiskelustasi?

 – Haluaisin tuoda esille sen, kuinka kivaa on opiskella uutta kieltä sivuaineena. Jos yhtään kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti tutustua yliopistomme eri kielten sivuainevalikoimaan, ja kokeilla edes muutaman kurssin ajan! Uuden kielen opiskelu on niin erilaista muihin opintoihin verrattuna, että kielten tunneilla käyminen tuntuu tavallaan viikoittaiselta aivojumpalta. Kuka tietää, ehkä innostutkin uuden kielen opiskelusta niin paljon, että pääset tulevaisuudessa käyttämään sitä työelämässä, ja näin työskentelemään kansainvälisemmin.